torstai 28. helmikuuta 2019

Vaaralliset jätteet turvallisesti talteen

 
Sekajätteen joukkoon livahtaa yhä turhan paljon vaarallisia jätteitä; 0,5 prosenttia sekajätepussista on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa. Syynä voi olla joko tietämättömyys tai piittaamattomuus. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikoista ei ainakaan ole pulaa. Vaarallisen jätteen keräys ja kierrätys ovat kotitalouksille lisäksi maksuttomia jätehuollon palveluja.
 
Säilötkö vaaraa kotona?

Vaaraa ei pidä säilöä kotona
Vaarallinen jäte on jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kodin kaappien, varaston tai autotallin kätköistä voi löytyä energiansäästölamppuja, akkuja, tärpättiä, asetonia, bensiiniä, lääkkeitä, neuloja ja ruiskuja, jäteöljyä, öljynsuodattimia, maalia, liimaa, lakkaa, puunsuoja-saineita, emäksisiä pesuaineita, torjunta-aineita, paristoja, happoja ja aerosoleja, joille ei käyttöä enää ole. Vaaraa on turha säilöä kotona. Esimerkiksi kerran vuodessa kannattaa kerätä kodin turhat vaaralliset aineet ja viedä keräykseen. Kierrätys.info -sivustolta löytää itselleen lähimmän vastaanottopisteen.

Tuhansia osoitteita vaaralliselle jätteelle
Varoitusmerkillä merkityt ovat aina vaarallista jätettä. Internetsivustolla vaarallinenjate.fi on tietoa vaarallisten jätteiden tunnistamiseen, lajitteluun sekä lähimmän vastaanottopaikan löytämiseen. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoja Suomessa on yli 400. Lisäksi monella alueella Suomessa kiertää vaarallisen jätteen keräysautoja, jotka vastaanottavat reittinsä varrelta asukkailta kohtuullisia jätemääriä. Kiertävät keräysautot ovat liikkeellä yli 650 päivää vuodessa. Autot piipahtavat yli 2000 pysäkillä keräämässä asukkaiden jätteitä.

Lääkejätteet apteekkiin, paristot kauppaan
Lääkejätteiden sekä elohopeakuumemittareiden palautuspaikka ovat apteekit. Yli 800 apteekissa eri puolilla Suomea vastaanotetaankin vanhentuneita ja käyttämättä jääneitä lääkkeitä.

Paristot ja pienakut voivat pieninä tuntua harmittomilta, mutta niidenkin saaminen talteen säilyttäisi kiertotaloudessa tärkeitä raaka-aineita. Suomessa on yli 13 000 paristojen ja pienakkujen vastaanottopaikkaa. Monen lähikaupan tuulikaapista löytyykin punainen paristojen keräyslaatikko.

Myös lyijyakkujen arvokkaat raaka-aineet on hyvä saada kiertoon sekä niiden vaaralliset aineet turvallisesti talteen. Lyijyakuilla on 1300 vastaanottopaikkaa eri puolilla Suomea.



Pieni lääkepilleri, jätteenä vaarallinen.

Vaarallisen jätteen keräys maksutonta
Vaarallisen jätteen vieminen keräykseen on kotitalouksille maksutonta. Vaarallisen jätteen vastaanotosta eri puolilla Suomea vastaa 31 kuntien jätelaitosta. Maksutta vastaanotettavan jätteen määrää voidaan rajoittaa esimerkiksi kyllästetyn puun ja jäteöljyn kohdalla. Käytäntö on hyvä varmistaa oman kunnan jätelaitokselta. Maksuton vastaanotto edellyttää lajitteluohjeiden noudattamista. Myös ohjeet ovat kotitalouksille maksuttomia.

Kuntien jätelaitokset - Kainuussa Ekokymppi - kampanjoivat parhaillaan vaarallisten jätteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Aihetta pidetään esillä niin mediassa, koululaiskilpailuissa, asiakaslehdissä kuin erilaisissa tapahtumissakin.

Kampanjan yhteistyökumppaneina ovat Akkukierrätys Pb, Apteekkariliitto, Fortum Waste Solutions, MePak, Recser, Stena Recycling, Suomen Autokierrätys, Suomen Moottoriliitto, Suomen Uusiomuovi sekä Vesilaitosyhdistys. Lisäksi kampanjan toteuttamista tukevat ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja Kuntaliitto.
 
@Kivo (Suomen Kiertovoima)

 

maanantai 4. helmikuuta 2019

Hallituksen jäsenet esittäytyvät osa 2. Eero Keränen vastustaa kertakäyttökulttuuria


Paltamolainen Eero Keränen edustaa zero waste-elämäntavan kainuulaista versiota, eli vähäjätteistä elämää. Hän kierrättää ja lajittelee jätteet, ja koko elämäntyyli on sellainen, ettei jätettä synny.

-Miksi ostaa uusi pusero, jos entinen on vielä ehjä, mitä teet sille entiselle?

Eero kierrättää vaatteet koirien makuualustoiksi ja hävittää vasta sitten, kun ne ovat pehkua. Napit pitää irrottaa, etteivät koirat syö niitä.

-En ole huomannut, että ihmiset kiinnittävät vaatteisiini huomiota, vaikka miten pukeutuisin. Ei minua ole kukaan sorsinut pukeutumisen takia.

-Kasvatin tukkaa ja laitoin poninhännän, eikä kukaan sanonut mitään. Ne, jotka luulevat, että ihmiset heitä katsovat vaatteitten tai ulkonäön takia, tekevät kyllä tikusta asiaa.

-Miksi käytetään kertakäyttömukeja, miksei voi juoda lasista tai kupista ja sitten tiskata. Minusta puiset syöntivälineet, joita käytettiin, kun Kainuu esittäytyi Helsingissä, ovat mielenkiintoisia. Niitä pitäisi suosia.

Eeron mielestä ihmisiä ohjataan suosimaan kertakäyttökulttuuria, koska on edullisempaa ostaa uutta kuin korjata vanhaa. Hän vastustaa kertakäyttökulttuuria.

-Säilön kalaa lasipurkkiin enkä kaupan metallipurkkeihin, koska lasiset voi käyttää uudestaan.

-Ainoa mikä harmittaa on makkarapaketeissa tuleva muovi. Miksi sitä on niin paljon. Ei meillä silti ole muovikatastrofia niin kuin maailmalla.

Eerolla on komposti, josta saa lannoitetta kasvihuoneeseen. Koirat pitävät huolen ruoantähteistä.

Ympäristöasiat ovat Eerolle niin läheisiä, että hän halusi Ekokympin hallitukseen, kun luottamuspaikkoja jaettiin. Häntä miellyttää Ekokympin ja sen hallituksen järkiperäinen toiminta.

@Kirsi Haapea