maanantai 24. kesäkuuta 2019

Jätehuoltoa kesämökillä

Kesä on jo puolessa ja mökkikausi parhaimmillaan. Ekokympin aluekeräyspisteilläkin sen huomaa, kun jätemäärät kasvaa. Jätehuolto kesämökillä hoituu samoin periaattein kuin kotonakin - tässä keskeiset asiat lyhyesti ja ytimekkäästi:

1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin 

Mökkikeittiön kaapistoon laitetaan vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet. Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön

 Jos sinulla on oma jäteastia (kiinteistöllä sopimus jätteenkuljetusyrityksen kanssa), se on tyhjennettävä kesäaikana (1.5.-30.9.) vähintään yhden kerran.

Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info –palvelusta. 

Aluekeräyspisteelle saa viedä vain ns. pussiroskaa, mutta ei kuitenkaan biojätettä. Huonekalut ja suuret jätteet eivät kuulu sinne. Pistettä saavat käyttää vain ne, jotka maksavat Ekokympille vuotuista aluekeräysmaksua.


3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään.



Kompostointiohjeita saat Ekokympistä, katso nettisivumme kompostoinnista: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/kompostointi.html

4. Ohjeistus 

Merkitse / tarroita kaikki roska-astiat kuten vakiasunnossakin.


5. Lajittele sekajäte ja biojäte erilleen 

Biojäteastiaan laitetaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet.

Sekajäteastiaan laitetaan ainakin hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, käyttökelvottomat tekstiilit ja muut kuin pakkausmuovit. Muovipakkaukset voi halutessaan viedä muovipakkaustenkeräykseen Rinki-ekopisteelle (Kuhmo, Kajaani, Sotkamo, Suomussalmi) tai Ekokympin lajitteluasemalle. Muovipakkaukset voi laittaa sekajätteeseenkin, jolloin ne päätyvät Leppävirran ekovoimalaan poltettavaksi (Riikinvoima Oy).

6. Lajittele myös muut jätteet

Kannattaa kerätä erilleen myös lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville RINKI-ekopisteille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi 

Muovipakkaukset voi viedä maksutta lajitteluasemalle.

7. Kuivakäymäläjäte

Mökillä syntyvää kuivakäymäläjätettä voi kompostoida sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaelämiltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Lisätietoa: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/kompostointi/kuivakaymalajatteen-kompostointi.html

Kuivakäymälän voi rakentaa itsekin.

8. Vaaralliset jätteet ja suuret jätekuormat

Vaaralliset jätteet otetaan maksutta lajitteluasemalla vastaan. Suuret jätekuormat voi myös viedä lajitteluasemalle - sekajätteeksi ja rakennusjätteeksi luokiteltava jäte on maksullista. Lajitteluasemien aukioloajat ja yhteystiedot löydät nettisivultamme: https://www.ekokymppi.fi/palvelut/lajitteluasemat.html

Lajitteluasemat palvelevat kesäkuukausina myös parillisten viikkojen lauantaina.

9. Tarkempia lajitteluohjeita

löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista, Yhteinen juttu-lehdestä ja nettisivultamme: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/lajittelu.html





Kaunista kesää!




@ Sari Komulainen

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Bokashi on hyvä tapa vähentää hiilijalanjälkeä

Bokashi on sisällä, huoneenlämmössä pidettävä kompostori. Se on lähtöisin Japanista (boka shi = eloperäinen, käynyt aine). Biojäte fermentoituu eli käy mikrobien avulla hapettomassa tilassa. Bokashissa ravinteet saadaan hyvin talteen. Hiili ei vapaudu hiilidioksidina, vaan sitoutuu materiaan. Bokashin hiilijalanjälki on 25 kg/tonni (vrt. lämpökompostori 669 kg/tonni).


Tarvikkeet

- kaksi bokashi-ämpäriä
- mikrobirouhe
- nestekuppi
- rouheannostelija
- biojätteen tasoitin


Aloituspaketteja myydään netissä (hinta 100-110 €).

Bokashi-ämpärit voi tehdä itsekin tavallisista ämpäreistä, kunhan ne saa ilmatiiviiksi. Bokashiämpäreitä on hyvä tehdä ainakin kaksi.

Bokashi-ämpärissä on välipohja, jossa on reikiä. Näin nesteet pääsevä pohjalle, josta ne voidaan poistaa hanan kautta. Liika kosteus aiheuttaa bokashin mädäntymistä ja hajuhaittoja. Oikea bokashi tuoksuu happamalta. Hanan kautta saatava bokashineste on voimakasta lannoitetta, laimenna sitä vedellä suhteessa 1:200.

Bokashirouhe koostuu vehnäleseistä, jotka on kyllästetty EM-liuoksella ja sitten kuivattu. EM-liuos sisältää EM –mikrobeja (effective micro-organism), joita ovat maitohapppobakteerit, hiiva ja fotosynteettiset bakteerit.

Bokashiin voi laittaa hiilihydraattipitoista biojätettä eli esimerkiksi vihannesten ja hedelmien kuoria sekä viljatuotteita. Biojätteeksi jäänyttä lihaa tai maitotuotteita voi laittaa mukaan pieninä erinä. Kahvinporot eivät fermentoidu kunnolla, mutta ne voi kuitenkin laittaa bokashiin. Selluloosa ei fermentoidu, joten paperia ei kuuluu bokashiin.


Aloita kompostointi

Laita välipohjan päälle talouspaperi ja sen päälle muutama ruokalusikallinen rouhetta. Kerää päivittäin biojätteet, pilko ne noin 2 cm palasiksi ja laita bokashiin. Tasoita ja painele biojäte tiiviiksi. Laita päälle mikrobirouhetta suhteessa 1 litra biojätettä ja ruokalusikallinen rouhetta. Laita kansi tiiviisti kiinni ja tarkista, että hana on kiinni. Näin varmistat ilmatiiveyden. Jatka samaan malliin niin kauan kuin tilaa riittää.

Poista neste hanan kautta vähintään joka toinen päivä.


Kun bokashi on täynnä, jätä se fermentoitumaan. Älä aukaise kantta turhaan ja poista nesteet vähintään joka toinen päivä. Fermentoituminen kestää vähintään 2 viikkoa, mutta sitä voi jatkaa pitempäänkin - vaikkapa siihen saakka, kun toinenkin ämpäri on täynnä. Kun jätät ämpärin fermentoitumaan, aloita toisen täyttäminen.

Mihin bokashi-multa?

Fermentoituneen bokashin voi sekoittaa vanhaan kompostiin, tai sen voi laittaa sellaisenaan lämpökompostoriin. Fermentoitunut bokashi voidaan sekoittaa myös multaan. Seos voidaan kaivaa suoraan maahan ja laittaa päälle 10-15 cm kerros multaa. Sama voidaan tehdä talvella sisätiloissa ns. multatehtaassa. Huoneenlämmössä bokashi-multaseos muuttuu mullaksi muutamassa viikossa. Sen jälkeen multa voidaan varastoida ulos. Bokashimulta on pH-arvoltaan neutraalia, mutta se on vahvaa ravinnetta - pieni määrä riittää vauhdittamaan kasvua.


Tee itse bokashi-ämpäri

Yksi bokashiämpäri tehdään kahdesta tavallisesta ämpäristä, jotka laitetaan sisäkkäin. Sisemmässä on pohjassa reikiä, uloimmassa on hana. Päällimmäisessä ämpärissä pitää olla tiivis kansi. Poraa hanaa varten sopiva reikä ja liimaa hana ämpärin sisäpuolelta epoksiliimalla. Ulkopuolelta voit viimeistellä liitoksen sikafleksillä. Liitoksesta pitää tulla tiivis. Sisemmän ämpärin pohjaan porataan reikiä. Tämän ämpärin ympärille kietaistaan pari kierrosta elmukelmua, jotta ämpärit menevät tiiviisti yhteen.

Lisätietoja: facebook: bokashi Suomi, www.hyötykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/bokashi,www.pihallaauringontahtiin.com/bokashi-ohjeet, www.viidakkotohtori.fi

@ Anu Koskela

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Se on helppoa

Kajaanilainen Arja Lehto sanoo olevansa vihkiytynyt lajittelulle. Jätteiden lajittelu on hänen mielestään helppoa, eikä missään nimessä riesa.

Rivitalossa asuvalla Arjalla on keittiössään tilava jätevaunu ja kannelliset astiat muovipakkauksille, kartongille, biojätteelle, lasille ja metallille sekä sekajätteelle. Lehdet menevät kainalossa talon keräysastiaan ja patterit taskussa kauppaan keräyslaatikkoon.

-Ilman näitä pönttöjäkin pärjää ja voi lajitella, Arja sanoo. -Vaikka kauraryynipakettiin tai paperikassiin voi koota litistetyt maito- ja mehutölkit. Itselläni on tässä kartonkiastiassa sisällä hapankorppupakkaus, johon kerään maitotölkit ja vien koko paketin talon kartonkiastiaan.

-Biojätteen voi laittaa vaikka litran jogurttisankkoon. Kansi pitää biojäteastian tuoksut poissa. Leikkaan munakennosta sopivan palan biopussin pohjalle. Se imee kosteutta, jota tulee kahvin suodatinpusseista.

Metallin ja lasin keräykseen Arja on käyttänyt vanhaa kuhmuista ja kannetonta peltipurkkia. Tilava lasitölkkikin käy tarkoitukseen, tai mikä tahansa joutilas astia. Lasipurnukat ja posliinit saavat iskeytyä rikki talon keräysastiassa, sillä ne menevät maanparannusaineeksi.

-Olen kiinnostunut ympäristöasioista, varsinkin kun olen matkoilla nähnyt millaista on, kun jätehuoltoa ei ole järjestetty. Jätelajittelu onnistuu ihan maalaisjärkeä käyttäen, eikä sen tarvitse mennä hiusten halkomiseksi.

-Koko maailmaa en voi parantaa, mutta omalta osaltani teen tämän pienen asian eli lajittelen jätteeni. Viimeistään sitten, kun käydään asukkaan kukkarolla, saadaan nekin ajattelemaan, jotka eivät nyt välitä lajitella. Vuokraankin voisi sisällyttää jätteenkeräysmaksun sellaiselle, joka lyö laimin velvollisuuden.

Arja Lehdon jätevaunussa on tilaa hyötyjätteiden lajittelulle. Vähemmälläkin pärjää, hän neuvoo. Voi käyttää vaikka pahvilaatikoita, sankkoja ja purnukoita.

@ Kirsi Haapea

tiistai 2. huhtikuuta 2019

Hallituksen jäsenet esittäytyvät osa 4: Jouko Korhonen lajittelee ja kierrättää


Ekokympin hallituksen jäsen Jouko Korhonen Sotkamosta ottaa ympäristöasiat huomioon arjessaan. Omakotitalo lämpiää maalämmöllä ja kotona lajitellaan jätteet. Kiertoon laitetaan niin metallit, lasit, pahvit ja paperit kuin muovitkin.

-Hankin muovinkeräysastian kotiin. On hyvä asia, että Kainuussa alkaa muovipakkausten keräys kiinteistöiltä. Merien muovimäärä huolestuttaa ja se, että muovi päätyy ravintoketjuun.

Muovinkierrätys on Kainuussa mahdollista rivi- ja kerrostaloissa, joissa asukkaiden tulee lajitella muovipakkaukset, mutta myös omakotiasukkaat voivat liittyä muovinkeräykseen.

Muovipakkauksia voi Kajaanissa viedä myös neljälle Rinki-pisteelle, Citymarketin, Prisman, Tokmannin ja Entringin Rinkeihin. Rinki on lupaillut muovipakkausten keräyspisteet myös Kuhmoon, Sotkamoon ja Suomussalmelle. Kaikki lajitteluasemat ottavat vastaan muovipakkauksia kotitalouksilta.

Joukon mielestä monipuoliset keräyspisteet ovat ratkaisevan tärkeitä kierrätyksen maksimoinnissa ja jätteen määrän vähentämisessä, samoin kuin se, että ihmiset jo lapsesta lähtien ymmärtävät kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. Vanhempien esimerkki vaikuttaa paljon. Asenteissa on aina parantamisen varaa.

-Meillä Kainuussa on tehty hyvää työtä, on hyvät aluekeräyspisteet ja lajitteluasemia on kehitetty koko ajan toiminnallisemmiksi. Myös tiedotus ja neuvonta on tehokasta.

Ammatissaan Destian alueluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Jouko Korhonen liikkuu paljon Kainuussa ja muualla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ekokympin hallituksessa toimiminen on saanut kiinnostumaan jätealan käytännön työstä niin paljon, että ohikulkiessaan hän pistäytyy usein lajitteluasemilla ja aluekeräyspisteillä. Hän myös seuraa Ekokympin nettisivuja aktiivisesti.

-Luottamushenkilönä haluan kehittää kierrätystä. Valistustyöllä saadaan kierrätyksen maksimointi ihmisten asenteisiin ja arkeen. Myös Ekokympin hankkiman pienpolttolaitoksen koeajoa ja testausta on mielenkiintoista seurata.

@Kirsi Haapea

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Hallituksen jäsenet esittäytyvät osa 3: Jonna Seppänen elää luonnosta ja kunnioittaa sitä


Luontomatkailuyrittäjä Jonna Seppänen Suomussalmelta elää lähellä luontoa ja saa toimeentulonsa luonnosta. Niinpä ympäristön kunnioitus on hänelle itsestään selvää.

-Haluamme kierrättää kaiken mahdollisen ja tuottaa mahdollisimman vähän sekajätettä. Meillä on yksi ainoa luonto, ja se kestää vain tietyn verran kuormitusta.

-Kaupassa katson että ostoksissa ei ole moninkertaisia muovipakkauksia enkä hanki liikaa pakattuja tuotteita. Olen alkanut ostaa palasaippuaa, ettei muovia tulisi niin paljon kuin nestesaippuoista.

Seppästen luontomatkailuyrityksestä Arolasta on ekopisteelle ja kierrätyskeskukseen matkaa noin 70 kilometriä ja Suomussalmen lajitteluasemalle vielä enemmän. Paperinkeräys on lähellä Ruhtinansalmella. Maatilalla on varastotilaa, joten Seppäset keräävät hyötyjätteitä ja vievät peräkärrykuorman öljyjä, sähköromua ja muuta pari kertaa vuodessa. Lasia ja pienmetallia viedään kylillä käydessä ekopisteelle.

Autolla ajoa on Arolassa saatu vähemmäksi, vaikka ollaan kaukana taajamista. Ennen piti noutaa kuvauspaikoille karhun ruokaa pari kolme kertaa viikossa, mutta uuden pakastekontin ansiosta kalanperkausjätettä voidaan varastoida tilalla ja automatkat harvenevat. Myös energiaa säästyy huomattavasti verrattuna vanhaan jääkaappisäilytykseen.

Ekokympin hallituksessa työskentely on avannut Jonnan silmiä entisestään. Jo aiemmin hän on ollut Suomussalmen ympäristölautakunnassa.

-Itse teen kaikkeni jätteen vähentämiseksi ja haluan välittää lapsillenikin oikeaa asennetta.

@Kirsi Haapea

torstai 28. helmikuuta 2019

Vaaralliset jätteet turvallisesti talteen

 
Sekajätteen joukkoon livahtaa yhä turhan paljon vaarallisia jätteitä; 0,5 prosenttia sekajätepussista on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa. Syynä voi olla joko tietämättömyys tai piittaamattomuus. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikoista ei ainakaan ole pulaa. Vaarallisen jätteen keräys ja kierrätys ovat kotitalouksille lisäksi maksuttomia jätehuollon palveluja.
 
Säilötkö vaaraa kotona?

Vaaraa ei pidä säilöä kotona
Vaarallinen jäte on jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kodin kaappien, varaston tai autotallin kätköistä voi löytyä energiansäästölamppuja, akkuja, tärpättiä, asetonia, bensiiniä, lääkkeitä, neuloja ja ruiskuja, jäteöljyä, öljynsuodattimia, maalia, liimaa, lakkaa, puunsuoja-saineita, emäksisiä pesuaineita, torjunta-aineita, paristoja, happoja ja aerosoleja, joille ei käyttöä enää ole. Vaaraa on turha säilöä kotona. Esimerkiksi kerran vuodessa kannattaa kerätä kodin turhat vaaralliset aineet ja viedä keräykseen. Kierrätys.info -sivustolta löytää itselleen lähimmän vastaanottopisteen.

Tuhansia osoitteita vaaralliselle jätteelle
Varoitusmerkillä merkityt ovat aina vaarallista jätettä. Internetsivustolla vaarallinenjate.fi on tietoa vaarallisten jätteiden tunnistamiseen, lajitteluun sekä lähimmän vastaanottopaikan löytämiseen. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoja Suomessa on yli 400. Lisäksi monella alueella Suomessa kiertää vaarallisen jätteen keräysautoja, jotka vastaanottavat reittinsä varrelta asukkailta kohtuullisia jätemääriä. Kiertävät keräysautot ovat liikkeellä yli 650 päivää vuodessa. Autot piipahtavat yli 2000 pysäkillä keräämässä asukkaiden jätteitä.

Lääkejätteet apteekkiin, paristot kauppaan
Lääkejätteiden sekä elohopeakuumemittareiden palautuspaikka ovat apteekit. Yli 800 apteekissa eri puolilla Suomea vastaanotetaankin vanhentuneita ja käyttämättä jääneitä lääkkeitä.

Paristot ja pienakut voivat pieninä tuntua harmittomilta, mutta niidenkin saaminen talteen säilyttäisi kiertotaloudessa tärkeitä raaka-aineita. Suomessa on yli 13 000 paristojen ja pienakkujen vastaanottopaikkaa. Monen lähikaupan tuulikaapista löytyykin punainen paristojen keräyslaatikko.

Myös lyijyakkujen arvokkaat raaka-aineet on hyvä saada kiertoon sekä niiden vaaralliset aineet turvallisesti talteen. Lyijyakuilla on 1300 vastaanottopaikkaa eri puolilla Suomea.



Pieni lääkepilleri, jätteenä vaarallinen.

Vaarallisen jätteen keräys maksutonta
Vaarallisen jätteen vieminen keräykseen on kotitalouksille maksutonta. Vaarallisen jätteen vastaanotosta eri puolilla Suomea vastaa 31 kuntien jätelaitosta. Maksutta vastaanotettavan jätteen määrää voidaan rajoittaa esimerkiksi kyllästetyn puun ja jäteöljyn kohdalla. Käytäntö on hyvä varmistaa oman kunnan jätelaitokselta. Maksuton vastaanotto edellyttää lajitteluohjeiden noudattamista. Myös ohjeet ovat kotitalouksille maksuttomia.

Kuntien jätelaitokset - Kainuussa Ekokymppi - kampanjoivat parhaillaan vaarallisten jätteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Aihetta pidetään esillä niin mediassa, koululaiskilpailuissa, asiakaslehdissä kuin erilaisissa tapahtumissakin.

Kampanjan yhteistyökumppaneina ovat Akkukierrätys Pb, Apteekkariliitto, Fortum Waste Solutions, MePak, Recser, Stena Recycling, Suomen Autokierrätys, Suomen Moottoriliitto, Suomen Uusiomuovi sekä Vesilaitosyhdistys. Lisäksi kampanjan toteuttamista tukevat ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja Kuntaliitto.
 
@Kivo (Suomen Kiertovoima)

 

maanantai 4. helmikuuta 2019

Hallituksen jäsenet esittäytyvät osa 2. Eero Keränen vastustaa kertakäyttökulttuuria


Paltamolainen Eero Keränen edustaa zero waste-elämäntavan kainuulaista versiota, eli vähäjätteistä elämää. Hän kierrättää ja lajittelee jätteet, ja koko elämäntyyli on sellainen, ettei jätettä synny.

-Miksi ostaa uusi pusero, jos entinen on vielä ehjä, mitä teet sille entiselle?

Eero kierrättää vaatteet koirien makuualustoiksi ja hävittää vasta sitten, kun ne ovat pehkua. Napit pitää irrottaa, etteivät koirat syö niitä.

-En ole huomannut, että ihmiset kiinnittävät vaatteisiini huomiota, vaikka miten pukeutuisin. Ei minua ole kukaan sorsinut pukeutumisen takia.

-Kasvatin tukkaa ja laitoin poninhännän, eikä kukaan sanonut mitään. Ne, jotka luulevat, että ihmiset heitä katsovat vaatteitten tai ulkonäön takia, tekevät kyllä tikusta asiaa.

-Miksi käytetään kertakäyttömukeja, miksei voi juoda lasista tai kupista ja sitten tiskata. Minusta puiset syöntivälineet, joita käytettiin, kun Kainuu esittäytyi Helsingissä, ovat mielenkiintoisia. Niitä pitäisi suosia.

Eeron mielestä ihmisiä ohjataan suosimaan kertakäyttökulttuuria, koska on edullisempaa ostaa uutta kuin korjata vanhaa. Hän vastustaa kertakäyttökulttuuria.

-Säilön kalaa lasipurkkiin enkä kaupan metallipurkkeihin, koska lasiset voi käyttää uudestaan.

-Ainoa mikä harmittaa on makkarapaketeissa tuleva muovi. Miksi sitä on niin paljon. Ei meillä silti ole muovikatastrofia niin kuin maailmalla.

Eerolla on komposti, josta saa lannoitetta kasvihuoneeseen. Koirat pitävät huolen ruoantähteistä.

Ympäristöasiat ovat Eerolle niin läheisiä, että hän halusi Ekokympin hallitukseen, kun luottamuspaikkoja jaettiin. Häntä miellyttää Ekokympin ja sen hallituksen järkiperäinen toiminta.

@Kirsi Haapea

tiistai 8. tammikuuta 2019

Hallituksen jäsenet esittäytyvät osa 1: Arto Klemetti saa kotona lajitteluoppia

Ristijärveläinen Arto Klemetti huoltaa töikseen koneita ja tekee muun muassa auraushommia. Ympäristöasiat ja jätehuolto ovat tulleet tutuiksi muun muassa Ekokympin yhtymäkokousedustajana toimiessa ja nyt kaksivuotiskaudella hallituksessa.

-Rouvan kautta lajittelu on tullut tutuksi. Hän on tarkka ja kyseenalaistaa teenkö oikein. Pyritään lajittelemaan, vaikka korvessa asutaan. Keräillään tavaraa nurkkajuuriin ja kiikutetaan sitten kylille.

Maitopurkit viedään ekopisteen kartonkikeräykseen, ei polteta niitä taivaan tuuliin. Muovit menevät lajitteluasemalle. Komposti on pellonreunassa. Se tosin jäätyy talvella, mutta pöhisee kun lämpenee ja muuttuu mullaksi.

Metalliromua Arto keräilee autotallista peräkärrykuorman ja vie Ristijärven lajitteluasemalle. Nyt siellä saa kävellä rappusia monesti, kun kantaa tavaraa ja kiipeää pudottamaan romuja konttiin.

-Lajitteluasemalle on tulossa muutosta siinä, että romut voi kipata peräkärrystä eikä enää tarvitse kantaa niitä ylös. Vielä ei ole tietoa milloin parannus tulee.

 

@Kirsi Haapea