torstai 15. joulukuuta 2016

Bokashi auttaa lämpökompostoria talvella

Asun omakotitalossa ja minulla on pihalla lämpökompostori. Se on tosi hyvä biojätteen käsittelijä, mutta kovilla pakkasilla se saattaa jäätyä. Jäätymisen estämiseen on keinoja; jotkut esimerkiksi vetävät sähköjohdon kompostoriin ja lämmittävät sitä sähkölampun avulla. Toiset taas laittavat kuumavesikanistereita kompostorin sisälle lämmittäjiksi. Näinkin voi tehdä, etenkin jos on iso perhe ja kompostoriin tarvitaan tilaa enemmän. Pienemmän perheen biojätteille riittää tilaa, jos kompostori on syksyllä tyhjennetty. Vaikka kompostori jäätyy, sinne voi lisätä biojätettä ja päälle seosainetta. Keväällä, yleensä jo maaliskuun alussa kompostori viimeistään lähtee käyntiin ja biojäte laskeutuu aika nopeasti.

Minullakin lämpökompostori jäätyy. Leudoilla talvi-ilmoilla sen toiminta jatkuu, mutta kun lähestytään -20 astetta, alkaa jähmettyminen. Syynä on vähäinen biojätteen määrä (2 hlöä) ja lämpökompostorin huono kansi. Kun kannen aukaisee, se ei pakkasella mene enää tiivisti kiinni. Kompostista tuleva höyry tiivistyy heti kanteen. Tähän olen kehitellyt kaikenlaista konstia. Olen laittanut pyyhkeen kannen päälle, ettei siihen sataisi lunta. Silti kansi ei mene kunnolla kiinni biojätteen laiton jälkeen. Olen rapsutellut jäätä ja lämpimällä vedellä sulatellut kannen ja kompostorin yhtymäkohtaa. Sitten hankin bokashi-kompostorin ja annoin lämpökompostorin olla.

Bokashi on pieni sisäkompostori, jota voi käyttää ympäri vuoden. Se mahtuu vaikka penkin alle. Minä käytän sitä, kun lämpökompostori jäätyy talvella. Biojäteastia olisi hyvä pitää tiskipöydällä, että sen muistaa joka päivä laittaa bokashi-kompostoriin. Tämä siksi, että biojäte on hyvä paloitella pienemmäksi. Muutaman päivän biojäteannos on jo vähän työläämpi laittaa bokashi-kompostoriin, kun kaikki biojäte on mennyt jo sekaisin. Biojätteen ollessa tuoretta, työ on helpompaa. Olen laittanut kaikenlaista biojätettä bokashi-kompostoriin, kahvinporoista kalaan. Biojätteen päälle ripottelen lisäksi bokashirouhetta.

 Meillä bokashi täyttyy noin kolmessa viikossa. Bokashi-kompostoripakettiin kuuluu myös toinen sanko, jota aletaan täyttää, kun ensimmäinen sanko on täysi. Minulla on ostobokashi, sen voi toki tehdä itsekin. Tiivis kansi estää hajujen leviämisen, tosin biojäte astiassa ei haise. Hajun aiheuttaa enemmänkin sekaan laitettava bokashirouhe, joka koostuu erilaisista mikrobeista. Kyseessä on maitohappokäyminen. Kun bokashi-kompostori on täysi, se jätetään hapattumaan eli fermentoitumaan. Kansi pidetään tiiviisti kiinni kahden seuraavan viikon ajan. Sankon alaosassa on hana, josta pitää muistaa ottaa nestettä pois lähes joka päivä.

Biojätteen kerääminen ja sen fermentoituminen kestää yhteensä viisi viikkoa. Näin syntyy bokashia, joka olisi tarkoitus sekoittaa multaan, mutta minä kaadan sen sellaisenaan lämpökompostoriin. Yleensä valmis bokashi saa lämpökompostoriin eloa aikaan ja se lähtee käyntiin. Minusta kompostointi on niin hyvä asia, että sen eteen kannattaa tehdä töitä. Kaiken lisäksi on mielenkiintoista saada uusi pienoisekosysteemi toimimaan. Kompostori on monen eliön koti.

Bokashi-kompostorin voi rakentaa itsekin
Lisätietoja: fi.wikipedia.org/wiki/Bokashi, takalaiska.blogspot.fi/2016/01/bokashi-paivakirjani-osa-4-talvi-ja.html, http://www.bokashigarden.fi/bokashin-abc



@Anu Koskela

maanantai 5. joulukuuta 2016

METALLIT KIERRÄTYKSEEN


Joku voi ajatella, ettei hänen peltipurkkinsa paljoa paina sekajätteen seassa, mutta kun katsotaan asiaa monen samalla tavalla ajattelevan ja Kainuun mittakaavassa, painoa ja kustannuksia syntyykin aika lailla. Jätteen lajittelu on kodin tehtävä, mutta samalla se on ekoteko, joka edistää yhteistä hyvää.

Usein ei tulla ajatelleeksi, kuinka arvokkaita metallit ovat. Ruostumattomasta teräksestä tehty haarukka on käynyt läpi pitkän prosessin ennen kuin se päätyy keittiöön. Prosessi alkaa siitä, että etsitään ja löydetään malmio. Malmio tarkoittaa kiviesiintymää, jonka metallipitoisuus on niin hyvä, että sen louhinta kannattaa taloudellisesti. Louhimisen jälkeen malmikivi rikastetaan, jotta päästään eroon ns. sivukivestä. Raudan osalta tämä tapahtuu niin, että kivi murskataan ja sen jälkeen rautamineraalit saadaan erotettua magneettien avulla murskasta. Rauta on edelleen sidoksissa muihin alkuaineisiin, joista yleisin on happi. Rauta saadaan erilleen hapesta pelkistysreaktion avulla masuunissa (uuni), jossa lämpötila on noin 1500 oC. Pelkistysreaktioon tarvitaan lisäksi hiiltä. Reaktiossa syntyy rautaa ja hiilidioksidia. Rautaan jää pelkistyksessä jonkin verran hiiltä, joka poltetaan pois. Kun hiilen pitoisuus on enää 0,5 – 1,5 % syntyy terästä. Ruostumatonta terästä syntyy, kun teräkseen lisätään kromia. Tämän jälkeen ruostumaton teräs kuljetetaan tuotantolaitoksiin.




Ruostumattomasta teräksestä tehty haarukka on pitkäikäinen, mutta joskus sen käyttö loppuu. Jos haarukka on vielä käyttökelpoinen, sen voi viedä Kainuussa kierrätyskeskukseen (Entrinki) tai kirpputoreille. Käyttökelvottoman haarukan paikka on metallinkeräys. Haarukan voi viedä Rinki-Ekopisteelle muun pienmetallin mukana tai Kainuun kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Majasaaren jätekeskukseen isomman metalliromun mukana. Metalli päätyy Kajaanin Romu Oy:lle, jossa metallit murskataan ja lajitellaan. Sen jälkeen metallit kuljetetaan tuotantolaitoksiin.

Ruostumaton teräs on nykyisin tehokkaasti kierrätettyä, se on arvokasta raaka-ainetta ja sillä on jo laajat ja toimivat markkinat. Tältä osin toteutuu jo uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrän vähentäminen. Ruostumattoman teräksen kierrätysaste on yli 80 %. Suomessa Outokumpu Oy:ssä ruostumattoman teräksen tuotannossa kierrätetty aines on pääraaka-aineena.

Mutta mitä jos haarukkaa ei viedäkään metallinkeräykseen? Näissä tapauksissa se päätyy sekajätteen sekaan. Sekajätteen seassa se lähtee Kainuusta Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen Leppävirralle tai Ruotsin Bodeniin polttoon. Ekokympin tekemän sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan sekajätteen seassa on keskimäärin 3 % metalleja. Viemme polttoon vuodessa noin 12 miljoonaa kiloa kotitalouksien sekajätettä, jonka seassa menee siis noin 360 000 kg metallia. Sekajäte kuljetetaan Leppävirralle (250 km) tai Bodeniin (450 km). Leppävirralla haarukat ja muut metallit saadaan eroteltua ennen polttoa, eikä metalli pääse vahingoittamaan laitteistoa. Bodenissa metalli sen sijaan joutuu polttoon. Leppävirralle viety metalli kuljetetaan takaisin Kajaanin Romu Oy:lle murskaukseen ja lajitteluun ja sitä kautta taas tuotantolaitoksiin.

Metallin kierrätys tulee tätä kautta kovin kalliiksi. Kun kuljetetaan 360 000 kg metallia polttolaitoksiin, se maksaa yhteen suuntaan yli 25 000 € vuodessa. Lisäksi maksamme ns. porttimaksun polttolaitokseen tulevasta jätteestä, eikä polttolaitoksessa tehtävä metallin erottelu sekajätteestä ole ilmaista. Turha kuljetus aiheuttaa myös ympäristölle haittoja ja lisää näin jätteen hiilijalanjälkeä. Siispä: Lajitellaan metallit erilleen sekajätteestä jo kotona.

LÄHTEET:

Metallien valmistus: www.youtube.com/watch?v=MunCyxEORMQ (katsottu 26.11.2016)

Ruostumaton teräs: fi.wikipedia.org/wiki/Ruostumaton teräs (luettu 26.11.2016)

Ruostumattoman teräksen elinkaari: www.outokumpu.com/fi/vastuullisuus/kestava-materiaali/elinkaari/Sivut/

(luettu 26.11.016)

Kajaanin Romu Oy: www.kajaaninromu.fi/palvelut.php (luettu 26.11.2016)

Ekokymppi 2014: Sekajätteen koostumustutkimus 2014. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/Sekajatteen_koostumustutkimus_27.4.2015.pdf (luettu 26.11.2016)

Ekokymppi 2015: Sekajätteen koostumustutkimus 2015. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/RAPORTTI_22.12.2015.pdf (luettu 26.11.2016)

@Anu Koskela