torstai 30. kesäkuuta 2016

"Hyvin pyyhkii" - lajitteluasemien asiakastyytyväisyyskyselyistä erinomaiset arvosanat




Asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä lajitteluasemapalveluihin. Tämä selvitettiin asiakastyytyväisyyskyselyllä kesäkuussa kaikilla Ekokympin lajitteluasemilla. "Olemme aina saaneet erittäin hyvää ja ystävällistä palvelua ja neuvoja, jos on ollut jotain kysyttävää". "Aina ystävällinen ja asiantunteva palvelu". Kyselyssä parhaat arvosanat annettiin lajitteluaseman henkilökunnalle. Heitä pidetään asiantuntevina ja ystävällisinä.

"On erittäin hyvä, että eri jätelajeille on omat keräyspisteensä, koska meidän perhe ainakin haluaa pitää ympäristöstä huolta jatkuvasti". "Hyvä, että tällainen paikka on olemassa". Lajitteluasemien palveluita pidetään erittäin tarpeellisena. Asiakkaat kokevat, että kerättävien jätejakeiden määrä on sopiva, ja että lajitteluasemat ovat siistejä.

"Tienvarsiopasteet ovat vaatimattomia". Liikenne lajitteluasemalla arvioidaan sujuvaksi, mutta liikenneopasteet tienvarsillla eivät ole riittävät. Aukioloajat saavat eniten moitteita. Kaikki lajitteluasemat ovat avoinna kahtena päivänä viikossa ja kesäisin lisäksi joka toinen lauantai. "Kenellä työssäkäyvällä on aikaa viedä jätteet keskellä päivää?" . Asemille toivotaan lisäpäiviä ja enemmän iltapainoitteisia aukioloaikoja, jotta työssäkäyvät pystyisivät siellä paremmin asioimaan.

Yleisarvosana kaikilla lajitteluasemilla oli huippuluokkaa. Kaikki saivat arvosanaksi yli 4,48. Arvioinnissa ykkönen tarkoitti erittäin huonoa ja viitonen erittäin hyvää. Parhaat pisteet koko kyselyssä sai Vaalan lajitteluasema, ja hyvänä kakkosena oli Ristijärven lajitteluasema.

Kyselyitä lähetettiin yhteensä 610 kpl. Asiakkaat ovat aktiivisesti halunneet ilmaista mielipiteensä, sillä vastausprosentti oli 50,2 %.  Kyselyn avulla saatiin palautetta lajitteluasemien kehittämistarpeista. Olemme hyvillämme siitä, että pääsääntöisesti asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelun laatuun ja saavutettavuuteen. "Jatketaan samaan malliin. "

Ekokympin lajitteluasemat ovat Hyrynsalmella, Kuhmossa, Paltamossa, Puolangalla, Ristijärvellä, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa.

Lisätietoja asiakastyytyväisyyskyselystä:
asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen
puh. 044 7100 120



torstai 23. kesäkuuta 2016

Nuorisoa kalasteltiin verkossa - kesäkisasta hyviä kokemuksia

Kesäkurret Johanna ja Maisa Keränen

Viranomaisen ei tarvitse olla kankea ja tylsä. Ekokymppi osoitti sen, kun järjesti ennakkoluulottomasti nuorille suunnatun kesäkisan. Se toteutettiin kokonaisuudessaan verkkomaailmassa, sosiaalisen median kanavissa. Kaksi iloista kesäkurrea hoiti pestiä ansiokkaasti Instragramissa, Facebookissa ja blogeissa. Kisamateriaaliin voi tutustua Instagramin tilillä @ekokymppi

Kahden viikon kisassa oli jokaiselle kisapäivälle eri teema: #poiminroskan, #piirräkurre, #palaakopottu, #ekoriimi, #epicekofail jne... Osallistujat lähettivät Instagramiin teeman mukaan tägättyjä kuvia. Joka kisapäivälle arvottiin tai valittiin voittaja, joka sai palkinnoksi kaksi elokuvalippua. Valtaisaa some-menestystä ei koettu, mutta erittäin hyviä kokemuksia tällaisen kisan järjestämisestä kuitenkin saatiin. Koko kisan ajan saattoi bongata Kurre Kainuulaista eri tilaisuuksissa ja lähettää #kurreselfie:n Instagramiin tägättynä. Ensi vuonna jatketaan!

Kisameemejä:








@Marjut Kinnunen

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kahden maan kierrätystä

Meppinä viikot kuluvat Brysselissä ja näin saa kokemusta kotitalouden jätehuollosta kahdessa eri maassa.

Belgian jätehuolto on erilaista. Suomessa roskalaatikkoon tottuneena tuijotin hämmentyneenä ihmisiä eriväristen pussiensa kanssa. Oma suomalainen järjestelmä tuntui pussien kanteluun verrattuna yksinkertaiselta, mutta perehdyttyäni asiaan kyselemällä ja opiskelemalla, olen todennut, että ehkä meillä olisi miljoonakaupungin lajittelusta jotain opittavaa.

Kotitalousjätteiden keruun järjestää Brysselissä kaupungin puhtaanapitolaitos. Jätteet pyydetään lajittelemaan neljään eriväriseen muovipussiin: valkoiseen laitetaan sekajätteet, kuten ruoanjämät ja esimerkiksi lamput, kunhan ne on kääritty paperiin. Keltaiseen tulee paperi- ja kartonkijätteet ja siniseen muovijäte sekä alumiinipurkit ja – kannet. Vihreässä pussissa ulos viedään puutarhajäte – tässä kohtaa kannattaa muistaa, että Bryssel on melkoinen betoniviidakko eli puutarhajäte on lähinnä kukkamultaa ja ruukuista katkottuja kukanoksia.

Edellä kerrotuille pusseille on kaikille omat noutopäivänsä, jolloin pussit jätetään hyvissä ajoin ulos rakennuksen seinää vasten odottamaan. Suomesta tulleita vieraita ohjeistaessani muistan hyvin, miten vaikealta tämä tuntui aluksi, nyt huomaan kotona käydessäni kaipaavani erivärisiä pussejani. 

Brysselissä lajitellut roskat jätetään pussissa rakennuksen edustalle odottamaan kuljetusta.

Belgiassa jätteiden keruusta maksetaan pussien hinnoissa ja niitä saa ostettua erikokoisina lähes mistä tahansa kaupoista repäisyrulliin pakattuina. Muistin virkistykseksi pusseihin on vielä painettu, mitä jätettä mihinkin pussiin on lupa panna. Lajittelussa kannattaakin olla tarkkana, ettei tapahdu lipsahduksia. Itselleni ei ole vielä näin käynyt, mutta tiedän tapauksia, joissa kotiin on tullut 70 euron sakko höystettynä uhkauksella, että ensi kerralla sakko on vielä suurempi. Olemme pohdiskelleet avustajieni kanssa useaan kertaan, että kuinka ja kuka etsiväntyön kierrätyslaitoksella suorittaa, sillä aika harvoin pusseihin tulee laitettua mitään sellaista, jossa lukisi nimi ja osoite.

Mitä me voisimme sitten Suomessa ottaa tästä järjestelmästä itsellemme? Pidän järjestelmästä, jossa eri jätteet lajitellaan pusseihin jo kotona. Varsinkin muovi- ja kartonkijätepussit voisi laittaa keräykseen sinne meidän roskapönttöihin eri viikkoina, ja ruoka- ja sekajätteen tietenkin useammin. Tällä tavalla kierrättäisimme Suomessakin tarkemmin, mutta totta on, että se vaatisi jotain myös jätteitä hyödyntäviltä laitoksilta. Näen tässä hyötynä kuitenkin sen, että esimerkiksi muovia kierrättävät ja uudelleenkäyttävät yritykset saisivat näin raaka-ainetta paremmin, kun suuri osa siitä ei menisikään enää polttoon. Monta kertaa reissaan kesäisin Ekokympin Suomussalmen lajitteluasemalle yhden jos toisenkin nyssäkän kanssa. Ja kylläpä täytyy sanoa, että jos suomalaiset kierrättäisivät samalla innolla kaikki jätteensä, kuin into puutarhajätteen keräämiseen näyttää heränneen, niin eihän meillä isoa hätää olisikaan. 


Kotitaloudet voivat tuoda Ekokympin lajitteluasemalle noin 15 eri jätelajia. Palvelu katetataan vuotuisella perusmaksulla. 


Belgian systeemissäkin on heikkoutensa, sillä ruoka- ja sekajäte on kuumimpinakin kesäpäivinä lähes vuorokauden kadulla pussissa. Itse en ole vielä nähnyt rottia tai lintujen hajottamia pusseja jätteet kadulla levällään, onneksi, mutta ei sellainen tavatonta ole. Toisaalta, emme me ole Suomessakaan rotista vapaita varsinkaan nykyisin kaupungeissa. Ehkä suurin haitta on visuaalinen, joudun välillä perustelemaan järjestelmää vierailleni, mutta toisaalta pienten pihojen Brysselissä, jossa talot on rakennettu tiiviisti toisiinsa kiinni, en ihan heti keksi toisenlaistakaan järjestelmää, joka varsinkin toimisi yhtä hyvin. Kehitetään kierrätystä ja toimitaan yhdessä, jotta yhteiset resurssimme olisi mahdollisimman viisaassa käytössä.


@Merja Kyllönen
europarlamentaarikko
Kainuu



sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Kodin kylppärirempan purkujätteet - Miten ne lajitellaan ja mitä maksaa?

Komulaisten kylppäriremppa
Teimmä tuossa talvella kotimme kylppärin ja saunan remonttia, jossa purkujätteenä syntyi muun muassa vessanpytty, puukiuas, paneelia, kipsilevyä, laattoja, kupariputkia, allasventtiilejä, hanoja ja eristevilloja. Ja sitten vielä sellaista kipsilevyä, josta laattoja ja laasteja ei saanut mitenkään irti.

Purkujätteistä kertyi vain yksi peräkärrykuorma Majasaaren jätekeskuksen lajittelulaiturille vietäväksi. Otimme talteen suurimman osa jätteistä uudelleenkäyttöä varten - saunan ikkunallinen ovi, suihkusekoitin, eristevillat ja paneelit olivat niin hyvässä kunnossa, ettei niitä kannattanut laittaa roskiin.

Purkujätettä kylppäristä


Kipsilevyjätettä ja laattoja 


Yli 30 vuotta palvellut puukiuas päätyy romumetallilavalle.


Jätekuorman teossa lajittelimme puhtaat kipsilevyt erilleen muusta kiviaineksesta eli laatoista ja laastista, koska jätekeskuksessa kuten myös Ekokympin lajitteluasemilla näille jätteille on omat keräysvälineensä. Kyytiin mahtuivat myös WC-pytty, kiuas ja muut metalliset jätteet. Majasaaressa kuorma oli helppo purkaa:

- laatat ja laattoja sisältävät kipsilevyt kiviaines-lavalle.
HUOM. Lajitteluasemalla laattoja sisältävät kipsilevyt laitetaan rakennusjäte- tai sekajätelavalle.

- kipsilevyt kipsilevyjäte-boksiin (saa sisältää kaikenlaista tapettia ja ruuveja ja nauloja, mutta EI laastia / laattoja

- vessanpytty lasi ja keramiikka-siiloon

- kiuas, hanat ja kupariputket metalli-lavalle

Tällainen kuorma ei maksanut paikan päällä yhtään, koska kaikki ovat hyötyjätettä. Laatat ja muut kiviainekset sekä keraamiset wc-pytyt käytetään maanrakentamisessa, kipsilevyt käytetään hyödyksi puhdistamolietteen käsittelyssä ja metallijätteet toimitetaan uusiokäyttöön. Jos kuormassamme olisi ollut hyödyntämiskelvotonta jätettä, esimerkiksi säkillinen eristevillaa, se olisi maksanut noin 8 euroa.

Maksutonta vai ei?
Silloin kun on kyse tavanomaisesta asumisessa syntyvästä jätteestä, maksua ei hyötyjätteen osalta peritä. Esimerkiksi yllä oleva kylpyhuoneremontti on sellainen. Jokainen asuinkiinteistö maksaa vuosittain Ekokympille jätehuollon perusmaksun, jota vastaan pienten hyötyjätekuormien tuominen lajitteluasemalle ja jätekeskukseen on maksutonta.

Kotitalouden remontissa syntyvä hyödynnettävä purkujäte ei kuitenkaan aina ole maksutonta. Jos tehdään suurta, peruskorjaukseen verrattavaa remonttia, jätekuormista peritään maksu. Hyötyjätteistä esimerkiksi purkupuutavarasta peritään kuormamaksu, joka on pari kymppiä. Maksujen osalta noudatetaan Ekokympin hinnastoa.

Kokonaisten rakennusten purkamiselle löytyy ohjeet Ekokympin verkkosivuilta: Rakennusten purkuohje (sisältää myös hinnaston).

@Sarppa

Tämä kuorma purettiin Kuhmon lajitteluasemalla "rakennusjäte"-lavalle.
Kuormasta perittiin parinkympin käyntimaksu.



Kipsilevylle on lajitteluasemilla ja jätekeskuksessa erilliset keräysvälineet.

Kuhmon, Suomussalmen ja Sotkamon lajitteluasemalla on rakennusjätteelle oma lava.

Maksullista sekalaista rakennusjätettä







perjantai 3. kesäkuuta 2016

Lajitteluneuvonnan vuosi 2015


Jätehuoltoon on lanseerattu uusi termi, kiertotalous. Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalien kierrätystä siten, että tuotannossa ja kulutuksessa ei synny jätettä vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät uudelleenkäyttöön. Lisäksi pyritään minimoimaan kierrosta poistuvan jätteen määrä.

Siinäpä on haastetta meille kaikille. Miten me kuluttajina saamme muutettua toimintatapamme ja motivaatiomme vastaamaan kiertotalouden määritelmää? Ekokymppi on panostanut voimakkaasti aiheeseen liittyvään neuvontaan ja tiedotukseen. Biojätteen, lasin, metallin, kartongin ja paperin lajittelu pois sekalaisesta jätteestä on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Huolellisella lajittelulla jokainen meistä tukee tätä uutta toimintamallia, jolla pyritään minimoimaan uuden jätteen syntyminen ja mahdollistamaan materiaalien uudelleenkäyttö.

Lajittelun tärkeys korostuu myös vuoden 2016 alusta voimaantuleen kaatopaikkapäätöksen vuoksi sekä Riikinvoiman ekovoimalaitoksen käyttöönottoon liittyen. Kaatopaikkapäätöksessä kielletään sellaisen jätteen loppusijoittaminen, jossa orgaanisia aineita on yli 10 %. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikki loppusijoitettava jäte on esikäsiteltävä. Riikinvoiman ekovoimalaitos taas tarvitsee polttoaineekseen mahdollisimman hyvälaatuista sekajätettä. Polttoaineeksi toimitettavassa sekajätteessä tulisi olla mahdollisimman vähän huonosti palavia tai laitteistoa kuluttavia jätejakeita. Kostea biojäte huonontaa jätteen lämpöarvoa, lasi- ja metallijakeet taas kuluttavat laitteistoa ja huonontavat jäljelle jäävän tuhkan laatua. Näiden jakeiden kuljettaminen ja käsittely lisäävät myös turhia kustannuksia, joihin me kaikki jätteentuottajat joudumme osallistumaan.

Jätehuollon toimintamalli on muuttumassa merkittävästi koko maassa materiaalien uudelleenkäytön, kierrätyksen ja uuden jätteen synnyn ehkäisyn osalta. Meillä kainuulaisilla on nyt erinomainen tilaisuus olla edelläkävijänä huolellisina lajittelijoina ja materiaalien kierrättäjinä. Kainuussa on käytettävissä hyvä ja kattava keräysverkosto kaikille hyödynnettäville jätteille. 

Otetaanpa itseämme niskasta kiinni ja ryhdytään Suomen parhaiksi lajittelijoiksi!

@Jukka Oikarinen

Lue lisää viime vuoden toiminnastamme: Ekokympin toimintakertomus 2015

Kainuussa lajitteluasemille voi viedä kuuttatoista erilaista jätelajia

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Ekokympin Somekesä-kisa



Ekokymppi valloittaa sosiaalista mediaa rohkealla ja hulvattomalla Somekesä-kisalla, jonka kohderyhmänä ovat nuoret. Kisa kestää reilut kaksi viikkoa (3.6.-20.6.2016). Jokaisena kisapäivänä julkaistaan ekotekoihin, lajitteluun, jätehuoltoon  tai Ekokymppiin liittyvä tehtävä tai haaste, jonka tuloksena osallistujat palauttavat hästägätyn kuvan/videon tai kommentin Ekokympin instagram-sivulle. Jokaisesta tehtävästä arvotaan tai valitaan voittaja, joka saa palkinnoksi kaksi elokuvalippua. Luvassa on haasteita videokäsikirjoituksista, kuvista, videoista, piirustuksista, runoilusta jne.

#kurreselfie
Koko kisan ajan kerätään #kurreselfieitä, jonka osallistuja voi ottaa bongaamalla Ekokympin kierrättäjäoravan Kurre Kainuulaisen kaupungilta tai erilaisista tapahtumista. Kaikki #kurreselfien Instagramiin ohjeiden mukaisesti lähettäneiden kesken arvotaan myös elokuvalippuja.


Kisa-avaus - Kurre serkkuineen Kauppakadulla
Kisa käynnistyy Kurren bongauspäivällä perjantaina 3.6.2016. Tuolloin Kurre serkkuinen jalkautuu Kauppakadulle klo 11-15 hengailemaan ja poseeraamaan #kurreselfiessä.

Kisaohjelma:
pe 3.6.Kurre ja Kurren serkku esittäytyy Kauppakadulla klo 11-15
ke 8.6. Bongaa Kurre Raatihuoneen torilta Ekokympin pelikojusta klo 12-17
HUOM! Myrskyvaroituksen vuoksi Kurret siirtyvät sisätiloihin Kauppapaikka 18:aan klo 12-17

to 9.6. Lajittelukuva-kisa
pe 10.6. Poiminroskan-päivä, kuva/videokisa
la 11.6. Tietokilpailu
su 12.6. Piirustuskisa
ma 13.6. Mitä Majasaaressa tapahtuu -päivä
ke 15.6. Roskaruno, ekoriimi -runokisa
to 16.6. Palaako pottu, biojäte-kuvakisa
pe 17.6. EINÄIN!-kuvakisa
la 18.6. Videosketsin käsikirjoitus -kisa
ma 20.6. Viimeinen mahdollisuus, bongaa Kurre (paikka avoin)

Snapchat - Instagram - blogi
Kisa toteutetaan kokonaisuudessaan verkkomaailmassa. Ekokympillä on useita sosiaalisen median kanavia, joita hyödynnetään kisajärjestelyissä. Kisatehtävien kirjalliset ohjeet julkaistaan Kurren kerhoblogissa (www.kurrenkerho.blogspot.fi). Päiväkohtaiset kisavihjeet jaetaan Ekokympin Snapchat-tilin kautta ja osallistujat julkaisevat hästägätyt kisakuvat Instagramissa.

Puuhakurret
Kisajärjestelyistä vastaa Ekokympin kaksi iloista kesäkurrea, Maisa Keränen ja Johanna Keränen. Puuhakkaat nuoret vastaavat kaikkien kisapäivien verkkototeutuksista ja -markkinoinnista em. somekanavissa kisan ajan. Kisakoordinaattorina toimii asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen.

Lisätietoja:
kesäkurre Maisa Keränen p. 044 2686 166
kesäkurre Johanna Keränen p. 040 7723 836
asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen p. 044 7100 120