torstai 15. joulukuuta 2016

Bokashi auttaa lämpökompostoria talvella

Asun omakotitalossa ja minulla on pihalla lämpökompostori. Se on tosi hyvä biojätteen käsittelijä, mutta kovilla pakkasilla se saattaa jäätyä. Jäätymisen estämiseen on keinoja; jotkut esimerkiksi vetävät sähköjohdon kompostoriin ja lämmittävät sitä sähkölampun avulla. Toiset taas laittavat kuumavesikanistereita kompostorin sisälle lämmittäjiksi. Näinkin voi tehdä, etenkin jos on iso perhe ja kompostoriin tarvitaan tilaa enemmän. Pienemmän perheen biojätteille riittää tilaa, jos kompostori on syksyllä tyhjennetty. Vaikka kompostori jäätyy, sinne voi lisätä biojätettä ja päälle seosainetta. Keväällä, yleensä jo maaliskuun alussa kompostori viimeistään lähtee käyntiin ja biojäte laskeutuu aika nopeasti.

Minullakin lämpökompostori jäätyy. Leudoilla talvi-ilmoilla sen toiminta jatkuu, mutta kun lähestytään -20 astetta, alkaa jähmettyminen. Syynä on vähäinen biojätteen määrä (2 hlöä) ja lämpökompostorin huono kansi. Kun kannen aukaisee, se ei pakkasella mene enää tiivisti kiinni. Kompostista tuleva höyry tiivistyy heti kanteen. Tähän olen kehitellyt kaikenlaista konstia. Olen laittanut pyyhkeen kannen päälle, ettei siihen sataisi lunta. Silti kansi ei mene kunnolla kiinni biojätteen laiton jälkeen. Olen rapsutellut jäätä ja lämpimällä vedellä sulatellut kannen ja kompostorin yhtymäkohtaa. Sitten hankin bokashi-kompostorin ja annoin lämpökompostorin olla.

Bokashi on pieni sisäkompostori, jota voi käyttää ympäri vuoden. Se mahtuu vaikka penkin alle. Minä käytän sitä, kun lämpökompostori jäätyy talvella. Biojäteastia olisi hyvä pitää tiskipöydällä, että sen muistaa joka päivä laittaa bokashi-kompostoriin. Tämä siksi, että biojäte on hyvä paloitella pienemmäksi. Muutaman päivän biojäteannos on jo vähän työläämpi laittaa bokashi-kompostoriin, kun kaikki biojäte on mennyt jo sekaisin. Biojätteen ollessa tuoretta, työ on helpompaa. Olen laittanut kaikenlaista biojätettä bokashi-kompostoriin, kahvinporoista kalaan. Biojätteen päälle ripottelen lisäksi bokashirouhetta.

 Meillä bokashi täyttyy noin kolmessa viikossa. Bokashi-kompostoripakettiin kuuluu myös toinen sanko, jota aletaan täyttää, kun ensimmäinen sanko on täysi. Minulla on ostobokashi, sen voi toki tehdä itsekin. Tiivis kansi estää hajujen leviämisen, tosin biojäte astiassa ei haise. Hajun aiheuttaa enemmänkin sekaan laitettava bokashirouhe, joka koostuu erilaisista mikrobeista. Kyseessä on maitohappokäyminen. Kun bokashi-kompostori on täysi, se jätetään hapattumaan eli fermentoitumaan. Kansi pidetään tiiviisti kiinni kahden seuraavan viikon ajan. Sankon alaosassa on hana, josta pitää muistaa ottaa nestettä pois lähes joka päivä.

Biojätteen kerääminen ja sen fermentoituminen kestää yhteensä viisi viikkoa. Näin syntyy bokashia, joka olisi tarkoitus sekoittaa multaan, mutta minä kaadan sen sellaisenaan lämpökompostoriin. Yleensä valmis bokashi saa lämpökompostoriin eloa aikaan ja se lähtee käyntiin. Minusta kompostointi on niin hyvä asia, että sen eteen kannattaa tehdä töitä. Kaiken lisäksi on mielenkiintoista saada uusi pienoisekosysteemi toimimaan. Kompostori on monen eliön koti.

Bokashi-kompostorin voi rakentaa itsekin
Lisätietoja: fi.wikipedia.org/wiki/Bokashi, takalaiska.blogspot.fi/2016/01/bokashi-paivakirjani-osa-4-talvi-ja.html, http://www.bokashigarden.fi/bokashin-abc



@Anu Koskela

maanantai 5. joulukuuta 2016

METALLIT KIERRÄTYKSEEN


Joku voi ajatella, ettei hänen peltipurkkinsa paljoa paina sekajätteen seassa, mutta kun katsotaan asiaa monen samalla tavalla ajattelevan ja Kainuun mittakaavassa, painoa ja kustannuksia syntyykin aika lailla. Jätteen lajittelu on kodin tehtävä, mutta samalla se on ekoteko, joka edistää yhteistä hyvää.

Usein ei tulla ajatelleeksi, kuinka arvokkaita metallit ovat. Ruostumattomasta teräksestä tehty haarukka on käynyt läpi pitkän prosessin ennen kuin se päätyy keittiöön. Prosessi alkaa siitä, että etsitään ja löydetään malmio. Malmio tarkoittaa kiviesiintymää, jonka metallipitoisuus on niin hyvä, että sen louhinta kannattaa taloudellisesti. Louhimisen jälkeen malmikivi rikastetaan, jotta päästään eroon ns. sivukivestä. Raudan osalta tämä tapahtuu niin, että kivi murskataan ja sen jälkeen rautamineraalit saadaan erotettua magneettien avulla murskasta. Rauta on edelleen sidoksissa muihin alkuaineisiin, joista yleisin on happi. Rauta saadaan erilleen hapesta pelkistysreaktion avulla masuunissa (uuni), jossa lämpötila on noin 1500 oC. Pelkistysreaktioon tarvitaan lisäksi hiiltä. Reaktiossa syntyy rautaa ja hiilidioksidia. Rautaan jää pelkistyksessä jonkin verran hiiltä, joka poltetaan pois. Kun hiilen pitoisuus on enää 0,5 – 1,5 % syntyy terästä. Ruostumatonta terästä syntyy, kun teräkseen lisätään kromia. Tämän jälkeen ruostumaton teräs kuljetetaan tuotantolaitoksiin.




Ruostumattomasta teräksestä tehty haarukka on pitkäikäinen, mutta joskus sen käyttö loppuu. Jos haarukka on vielä käyttökelpoinen, sen voi viedä Kainuussa kierrätyskeskukseen (Entrinki) tai kirpputoreille. Käyttökelvottoman haarukan paikka on metallinkeräys. Haarukan voi viedä Rinki-Ekopisteelle muun pienmetallin mukana tai Kainuun kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Majasaaren jätekeskukseen isomman metalliromun mukana. Metalli päätyy Kajaanin Romu Oy:lle, jossa metallit murskataan ja lajitellaan. Sen jälkeen metallit kuljetetaan tuotantolaitoksiin.

Ruostumaton teräs on nykyisin tehokkaasti kierrätettyä, se on arvokasta raaka-ainetta ja sillä on jo laajat ja toimivat markkinat. Tältä osin toteutuu jo uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrän vähentäminen. Ruostumattoman teräksen kierrätysaste on yli 80 %. Suomessa Outokumpu Oy:ssä ruostumattoman teräksen tuotannossa kierrätetty aines on pääraaka-aineena.

Mutta mitä jos haarukkaa ei viedäkään metallinkeräykseen? Näissä tapauksissa se päätyy sekajätteen sekaan. Sekajätteen seassa se lähtee Kainuusta Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen Leppävirralle tai Ruotsin Bodeniin polttoon. Ekokympin tekemän sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan sekajätteen seassa on keskimäärin 3 % metalleja. Viemme polttoon vuodessa noin 12 miljoonaa kiloa kotitalouksien sekajätettä, jonka seassa menee siis noin 360 000 kg metallia. Sekajäte kuljetetaan Leppävirralle (250 km) tai Bodeniin (450 km). Leppävirralla haarukat ja muut metallit saadaan eroteltua ennen polttoa, eikä metalli pääse vahingoittamaan laitteistoa. Bodenissa metalli sen sijaan joutuu polttoon. Leppävirralle viety metalli kuljetetaan takaisin Kajaanin Romu Oy:lle murskaukseen ja lajitteluun ja sitä kautta taas tuotantolaitoksiin.

Metallin kierrätys tulee tätä kautta kovin kalliiksi. Kun kuljetetaan 360 000 kg metallia polttolaitoksiin, se maksaa yhteen suuntaan yli 25 000 € vuodessa. Lisäksi maksamme ns. porttimaksun polttolaitokseen tulevasta jätteestä, eikä polttolaitoksessa tehtävä metallin erottelu sekajätteestä ole ilmaista. Turha kuljetus aiheuttaa myös ympäristölle haittoja ja lisää näin jätteen hiilijalanjälkeä. Siispä: Lajitellaan metallit erilleen sekajätteestä jo kotona.

LÄHTEET:

Metallien valmistus: www.youtube.com/watch?v=MunCyxEORMQ (katsottu 26.11.2016)

Ruostumaton teräs: fi.wikipedia.org/wiki/Ruostumaton teräs (luettu 26.11.2016)

Ruostumattoman teräksen elinkaari: www.outokumpu.com/fi/vastuullisuus/kestava-materiaali/elinkaari/Sivut/

(luettu 26.11.016)

Kajaanin Romu Oy: www.kajaaninromu.fi/palvelut.php (luettu 26.11.2016)

Ekokymppi 2014: Sekajätteen koostumustutkimus 2014. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/Sekajatteen_koostumustutkimus_27.4.2015.pdf (luettu 26.11.2016)

Ekokymppi 2015: Sekajätteen koostumustutkimus 2015. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/RAPORTTI_22.12.2015.pdf (luettu 26.11.2016)

@Anu Koskela









maanantai 21. marraskuuta 2016

Lajittelua ja kierrätystä Kelan perheessä



 
Lajittelu, tottakai
Kajaanilaisessa Kelan perheessä lajittelu, kierrätys ja jätehuolto ovat sujuva osa arkea ja elämää. Nelihenkinen perhe asuu omakotitalossa, josta jätehuoltoyritys noutaa sekajätteet ja biojätteet. Biojätettä varten sekajäteroskiksen kyljessä on kahdenkymmenen litran laatikko (tehty postilaatikosta), joka tyhjennetään kahden viikon välein. Tämä laatikko eli ”Bioboksi” on vetoisuudeltaan toistaiseksi riittänyt lapsiperheen biojätteille – onhan lisäksi kolme koiraa, jotka tekevät selvää ruoantähteistä.

20 litran bioboksi on vaihtoehto omalle kompostorille


Biojätteen lajittelu sujuu hyvin myös perheen pikkupojilta, Jiriltä ja Jaajolta. Perheen äidin, Noora Kelan mielestä biojätteen lajittelulla on merkitystä. ”Sillähän voi vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan”, Noora toteaa. Oman kompostorin hankintaakin perheen isä, Mika Kela on harkinnut. ”Säästyisihän siinä bioboksin tyhjennysmaksut, ja saisi multaa omalle pihamaalleen”, hän miettii.

240 litrainen sekajäteastia täyttyy parissa viikossa vaippajätteen takia. Noora ja Mika pitävät tyhjennysmaksua kohtuullisena kuten myös Ekokympin perimää vuosimaksua. Tärkeintä on se, että jätteet hoidetaan oikealla tavalla ja että palvelu pelaa. He myös tietävät sen, että sekajäte- ja biojäteastiat tyhjennetään samaan autoon, mutta eri lokeroihin. Perheessä lajitellaan myös ekopisteelle kuuluvia jätteitä, kuten lasia ja metallia.

"Olemme kaikin puolin tyytyväisiä jätehuoltopalveluihin. Kun muutimme tähän kolme vuotta sitten, saimme Ekokympiltä perusteellisen tietopaketin jätehuollosta. Ei tässä mitään hankaluutta ole.”



Kierrätystä naapureiden kanssa
Kelan perheessä kierrättäminen on arkipäivää myös vaatteiden, lelujen ja muiden tavaroiden osalta. Niitä kierrätellään kirpputorien, tuttavien ja naapurienkin kautta. Perheen asuinalueen naapurusto on siinä suhteessa hyvinkin aktiivinen - naapurin rouva saattaa aidan takaa huudella, että ”tässä olisi pari mattoa, tarvitsetko?”. Puolin ja toisin, näin se homma pelaa. Kesäisin alueella pidetään myös katukirppiksiä, jolloin tavarat vaihtavat omistajiaan.


@Sari

torstai 10. marraskuuta 2016

Jäte onkin ARVOKASTA!

Jätteiden huolellisella lajittelulla voi säästää rahaa. Jäte on muuttunut roskasta arvokkaaksi raaka-aineeksi.

Kun lajittelu tehdään jo kotona oikein, eri jätelajikkeet päätyvät Ekokympin kautta jatkokäsittelyyn teollisuuteen tai energiatuotantoon. Huonosti lajiteltu jäte aiheuttaa jatkokäsittelyssä ongelmia ja lisäkustannuksia, jotka tulevat viime kädessä kuntalaisen maksettaviksi.

Kaatopaikasta kiertotalouteen
Perinteistä kaatopaikkaa ei enää ole. Eri jätelajit käsitellään ja hyödynnetään Ekokympin ylläpitämässä Majasaaren jätekeskuksessa, joka sijaitsee Kajaanin Kivimäessä.

Esimerkiksi kainuulaisten biojätteestä tehdään kompostimultaa ja energiajätteestä kierrätyspolttoainetta energialaitosten käyttöön. Kuntalasista, kuten ikkunoista, peileistä ja juomalaseista saadaan maarakennuksen korvikeainetta, jota voidaan käyttää tierakenteissa.

Paperi ja kartonki päätyvät uusiopaperiksi sekä vessa- ja talouspaperirullien hylsyiksi ja lajitellut metallit uusiksi metalliraaka-aineiksi.

Sekajätepussien päätepiste on Leppävirralla toimiva Riikinvoiman ekovoimalaitos, jossa Ekokymppi on osakkaana. Siellä tuotetaan kaukolämpöä varkautelaisille ja sähköä jopa valtakunnallisesti.

Lajittelussa menty suuria harppauksia eteenpäin, mutta tekemistä riittää vielä

Ekokympin tekemien tutkimusten mukaan kotitalouksien sekajätepussien sisällöstä noin 30 prosenttia on lajiteltu oikein. Biojäte on suurin väärin lajiteltu jäte, vaikka se on jätehuoltomääräyksessä velvotettu keräämään erilleen jo vuodesta 2003 lähtien. Asenteet eivät muutu helposti.

Nyt jätehuoltoon on lanseerattu kiertotalouden toimintamalli, joka tekee jätteiden lajittelusta tärkeämpää kuin koskaan. Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalien kierrätystä uudelleen käyttöön niin, ettei jätettä synny. Samalla pyritään minimoimaan kierrosta poistuvan jätteen määrä.

Jokainen kuntalainen tekee kotona tärkeitä ratkaisuja onnistuneen jätehuollon kannalta. Jos laitat vaikkapa paperinkeräysastiaan sekajätepussin, koko paperierä menee hukkaan eikä sitä voi käyttää raaka-aineena.

Kuntalaisten on helppo saada jätetietoa niin puhelimen, sähköpostin kuin Ekokympin nettisivuille avatun chat-toiminnonkin kautta. Oravamaskotti Kurre Kainuulaisen tietoiskuineen löytää Facebookista ja YouTubesta. Ja toisesta blogista: Kurrenkerho.

Maksutonta jäteneuvontaa voi tilata jopa omaan jätekatokseen. Jätekatosneuvonnassa katsotaan, mitä taloyhtiön jätteet ovat ja miten ne lajitellaan.


Puujätteet ("Rakennuspuutavara") haketetaan jätekeskuksessa ja toimitetaan energiakäyttöön sekä biokompostin seosaineeksi.

Siiloihin kerätyt pakkauslasit (vasemmalla) päätyvät mm. Englantiin uusiolasin valmistukseen ja muu lasimateriaali kuten keramiikka ja posliinipytyt käytetään paikallisesti maanrakentamisessa.

Neuvojat Sari ja Anu metallilavan äärellä

Majasaaren jätekeskukseen voi tuoda maksutta myös auton renkaita. 

@Ekokympin viestintätiimi: Marjut, Anu ja Sari

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Kiitos Ekokymppi


Olen miettinyt näinä varhaisina eläkepäivinä, olenko syntynyt onnellisten tähtien alla ja vaihtaisinko yhtään hetkeä pois. Ja täytynee myöntää, että taidan olla, vaikkakaan en vaihtaisi vaan totaalisesti muuttaisin joitakin hetkiä ja tapahtumia elämässäni.

Sain hyvän kodin, oman perheen, kaksi ihanaa poikaa ja nyt olen saanut toivomani lapsenlapsen. Pojanpoika ja eläkkeelle jääminen ovat parhaimpia ilon ja onnellisuuden aiheita.

Työsarkani on ollut pitkä ja rikas joten eläkkeelle jääminen on todellakin ansaittua jo senkin puolesta että vietämme puolisoni kanssa yhteisiä vanhuuden päiviä vapaina ja suhteellisen terveinä tarvitsematta ajatella aamulla töihin lähtöä - minä kun olen aina ollut sekä ilta- että aamu-uninen.

Työpaikkani ovat olleet haastavia, olen saanut kaikissa suunnitella ja vaikuttaa sekä uomaan toimenkuvaani että kokonaisvaltaiseen toimintaan. Asiakaspalvelu on ollut minulle aina lähellä sydäntä vaikkakin olen työskennellyt myös myynnin alalla.

Eläkkeelle jäin kesäkuun alussa elämäni parhaimmasta työpaikasta, Ekokympistä, jossa toimin usean vuoden ajan asiakaspalvelijana (lue asiakasneuvojana). Tehtäviini kuului myös laskutusta, perintää, ulosottoa jne. eli työtehtäväni olivat hyvin monimuotoiset. Ekokympille oli helppo tulla: aiempi työpaikkani teki alihankintaa asiakaspalvelun merkeissä, joten työporukka ja työtehtävät olivat osittain tuttuja eikä työmatkakaan muuttunut: sama talo, sama kerros, ovi aiemman vastapäätä.

Aika kului kuin siivillä töitä tehden, kahvitauolla huulta heittäen ja nauraen. Suunnitellen tulevia messuja ja tapahtumia, opiskellen uusia ohjelmia. Nauttien yhteisistä työmatkoista ja illanvietoista, venereissuista jne.

Joinakin vuosina ennen vappua pukeuduimme töihin "karnevaaliasuihin"- siis niin miehet kuin naisetkin.

Vihdoin koittikin jo elämäni viimeinen työpäivä Ekokympillä. Pomo ilmoitti aiemmin, että älä ota autoa tallista, haen sinut aamulla. Aamulla kuulin jonkun auton peruuttavan - äänen piip piip piip - ovien eteen ja ajattelin jonkun tavarantoimittajan olevan asialla. Katsoin ikkunasta enkä vieläkään tajunnut, istuin kaikessa rauhassa paplarit päässä aamiaista syömässä, kun ovikello soi. Kyyti tuli: nopeasti valmiiksi ja mars matkaan. Ulko-ovella odotti yllätys: jäteauto, siinä minun kyyti ja matka kohti Majasaaren jätekeskusta alkoi.

Varustelukypärä eläkepäiville


Majasaaren jätekeskuksessa työkaverit lakittivat minut suojakypärällä, jossa oli kaikennäköistä lisä- tavaraa (mm. kompassi, ettei ajeta karille järvellä), ettei eläkkeellä käy aika pitkäksi. Ja lisä-maininnalla "Huipulla tuulee", jota en ymmärtänyt vielä. Ulkona jätevuoren huipulla ymmärsin: minun oli ajettava tanalla - siis sillä 25000 tonnia painavalla jätemurskaajalla. Kyllä pelotti ajaa jätevuorta eteen ja taakse, mutta hyvin se meni. Minulle annettiin Majasaaresta myös punnitustosite: paino 0 kg, määrä 0 kpl, huomautuksena "Seija vietiin eläkkeelle".

Tana-ajelulla viimeisenä työpäivänä


Toimistolla olivat tytöt pistäneet pöydän koreaksi kakun ja kuoharin (alkoholiton) kera mutta ensin alas syömään Terhin makoisaa jami-jamiruokaa. Terhilläkin oli pöytä katettu juuri meidän poppoota varten ja sitten ylös toimistolle nauttimaan viimeisestä virallisesta 12 minuutin kahvitauosta, joka tosin venähti ylipitkäksi. Halattiin, lahjottiin, muisteltiin, naurettiin ja taisipa jollakin silmäkulmakin kastua.

Vielä työhuoneen tyhjennys omista kamoista ja tilan antaminen uusille kamoille. Huoneessani olen viihtynyt ja ikävä jää. Niin ja onhan siellä viihtynyt joku muukin minun aikana, Cindy <3, nukkunut läppärilaukun päällä tai minun kenkien päällä.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, jäin hyvillä mielin eläkkeelle ihanasta työpaikasta, ilolla ja haikeudella, en surulla ja pahoilla mielin.

Kiitos kaikki ihanaiset niin miehet kuin naiset toimistolla, Majasaaressa ja lajitteluasemilla. Olette aina lähelläni. Pitäkää lippu korkealla ja kaikkea parasta teille!

Kiitos myös asiakkaille niin ruusuista kuin risuistakin, kiitos asiakaspalvelun porukalle, kiitos jäteurakoitsijoille henkilökuntineen. Oli ilo työskennellä kanssanne.

Rakkaudella

@Seija
Eka Eläkeläinen Ekokympistä






lauantai 8. lokakuuta 2016

LÄÄKEJÄTE ON VAARALLISTA JÄTETTÄ

Lääkejäte tarkoittaa vanhentuneita tai muutoin tarpeettomia lääkkeitä. Lääkejäte on Suomessa aina vaarallista jätettä. Jäte määritellään vaaralliseksi silloin, kun se aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja sitä kautta myös ihmiselle. Se onkin siksi lajiteltava erilleen muusta jätteestä. Kainuussa kotitalouksilta tuleva vaarallisen jätteen keräys, kuljetus ja loppukäsittely ovat Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokym­pin vas­tuulla. Lääkejätteen osalta keräyspisteinä toimivat apteekit, jonne lääkejätettä voi viedä maksutta. Apteekit eivät ota palkkiota keräyksestä, mutta saavat usein laittaa keräyksen mukaan omia lääkejätteitään. Lääkejäte kulje­tetaan ja käsitellään Ekokem Oyj:n polttolaitoksessa Riihimäellä. Lääkejätteiden kustannukset katetaan Kainuussa Eko­kympin asiakkailta kerättävällä perusmaksulla. Ekokymppi maksoi lääkejätteen kuljetuksesta ja käsitte­lystä vuonna 2015 yhteensä noin 11 000 €.

Apteekkariliiton tekemän tutkimuksen mukaan lääkejätettä syntyy, kun potilas jättää lääkekuurin kesken tai lääkäri määrää liikaa lääkettä. Lisäksi reseptien muutokset, esimerkiksi lääkkeen haittavaikutusten takia, tuotta­vat lää­kejätettä. Lääkejätettä syntyy myös kun lääke on vanhentunut. Paljon palautetaan myös kuolleen hen­kilön lääkkeitä. Apteekkariliiton mukaan olisi hyvä kiinnittää huomiota pakkauskokoihin. Lääkettä voitaisiin aluksi kokeilla pienemmällä ostettavalla erällä. Lääkejätteen arvo ilman kuljetuksia ja loppukäsittelyä on suuri eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, josta yhteiskunta maksaa lähes 70 %. Lääkkeen käyt­täjillekin jää ai­kamoinen lovi lompakkoon turhista lääkkeistä. Kaiken lisäksi vuoden 2017 lääkekorvauksiin etsitään koko ajan säästöjä, joten lääkejätteen syntyä ja sen ehkäisyä olisi hyvä miettiä enemmän.

LÄÄKEJÄTTEISTÄ LÄMPÖÄ

Apteekkariliiton vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat jo palauttaa lääkejättei­tään apteekkiin, sillä arviolta 60 - 80 % lääkejätteestä palautetaan. Loput joutuvat ikävä kyllä sekajätteen sekaan tai pahimmassa tapauksessa viemäriin ja sitä kautta luontoon. Apteekin kautta lääkejäte pääsee asi­anmukaiseen käsittelyyn Ekokem Oyj:n Riihimäen polttolaitokseen. Vuo­sittain Ekokem käsittelee jopa 500 000 kg suomalaisten lääkejätettä. Lääkejäte palaa keräystynnyreissään 1300 oC lämpötilassa. Ensin palaa astia ja sen jälkeen lääkejäte valuu erilliseen rumpuun, jossa se palaa. Polton tuloksena saadaan kaukolämpöä tai sähköä. Lisäksi poltosta jää kuonaa, joka voidaan käyt­tää rakennusmateriaalin korvikkeena. Lisäksi pol­tosta syntyy lentotuh­kaa, joka käsitellään vielä erikseen. Savukaasut suodate­taan ennen kuin ne pääsevät ilmaan.

LÄÄKEJÄÄMÄT LUONNOSSA

Jätevesiin lääkkeitä joutuu kahdella tavalla. Vanhentuneita lääkkeitä heitetään viemäriin sen enempää ajat­telematta. Lääkejäämiä päätyy jätevesiin myös lääkkeitä syövien ihmisten virtsan ja ulosteen mukana. Suo­men ympäristökeskus Syke tekee tutkimuksia vesistöjen lääkejäämistä. Esimer­kiksi antibioottien päätyminen luontoon lisää myös bakteerien vastustuskykyä. Lääkeaineet usein myös ker­tyvät vesistöjen pohjakerrostu­miin ja aiheuttavat vähitellen muutoksia ravintoketjuihin.

Jäteveden puhdistuksessa on lääkejäämien osalta vielä ongelmia ratkaistavana. Lääkkeiden valmistuksessa näyttää olevan hyvin hankalaa saada kehitettyä luonnolle harmittomia, mutta hyvän hoitovasteen antavia lääkkeitä. Tietenkin voi miettiä sitä, mikä on lääketehtaiden vastuu, kun lääkejätteitä hävitetään. Lääkkeet ovat kemiallisesti niin monimutkaisia, ettei niiden reaktioita luonnossa voida kunnolla ennustaa. Parasta olisikin, jos suuret lääkejäämien tuottajat, kuten sairaalat, puhdistaisivat itse lääkkeitä sisältävät jä­teve­tensä ennen kuin ne päätyvät kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Tällä hetkellä suuret jätevesimäärät lai­mentavat lääkejäämät ja niitä on mahdotonta erottaa kokonaan muun jäteveden seasta. Lisäksi jätevesiin päätyy myös muita kemikaaleja. Näiden ja lääkejäämien erottelu on vielä vaikeampi ongelma. Emme myös­kään tiedä näiden aineiden yhteisvaikutuksista luontoon. Sekajätteen sekaan heitetty lääkejäte lähtee Kainuusta Leppävirralle Riikinvoima Oy:n ekopolttolaitokseen, joka ei sovellu vaarallisen jätteen polttoon.

LÄÄKEJÄTTEEN PALAUTUSOHJEET

Tarkasta lääkekaappisi sisältö ainakin kerran vuodessa. Poista ensin tarpeettomiksi käyneiden lääkkeiden pahvikuoret. Sen jälkeen on hyvä poistaa omat tiedot reseptilääkkeistä tietoturvasyistä. Laita lääkkeet läpipainopakkauksissaan läpinäky­vään pussiin. Irralliset tabletit pitää laittaa toiseen läpinäkyvään pussiin. Jodivalmisteet, bromivalmisteet, sy­tos­taatit ja elohopeamittarit pitää lisäksi erotella muusta lääkejätteestä ja viedä ne apteekkiin alkuperäispak­kauksissaan. Vie nestemäiset lääkkeet, tahnat ja geelit myös omissa pulloissaan tai tuubeissaan apteek­kiin. Neulat ja ruiskut on laitettava suljettuun muovipulloon. Insuliinineuloja ja lansetteja ei tarvitse viedä apteek­kiin, vaan ne voi laittaa energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Kuitenkin niin, että insuliinineulat ovat suojuk­sissaan ja lansetit taitettuina, ettei pistovaaraa ole. Eri lääkeaineiden lajittelu on tärkeää tehdä kotona, koska apteekissa se on jo hyvin vaikeaa lääkemäärien takia. Ekokem polttaa eri lääkelajit erikseen.



Älä vie apteekkiin sidetarpeita, ravintolisiä, kosmetiikkaa, perusvoiteita, liuottimia tai paristoja. Apteekki on vain lääkejätteen palautuspaikka, muut vaaralliset jätteet pitää viedä Kainuussa joko kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Entrinkiin. Paristot ja pienakut kuuluvat kauppojen punaisiin laatikoihin.


LÄHTEET

www.apteekkariliitto.fi/media/tiedotteet/laakejatetta-syntyy-jopa-100-miljoonan-euron-arvosta-vuo­dessa.html (luettu 8.10.2016)

http://www.eko-kymppi.fi/uploads/files/laakejate1.pdf (luettu 8.10.2016)

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/jatehuolto/jateohjeita/vaarallinenjate/laakejatteet/Sivut/default.aspx (luettu 8.10.2016)

SIC! Lääketietoa Fimeasta 3/2016

www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48412/syrjala_sini.pdf?sequence=1 (luettu 8.10.2016)


@Anu Koskela

maanantai 26. syyskuuta 2016

Lajittelu kunniaan

Kotona tapahtuva jätteiden lajittelu on onnistuneen jätehuollon perusta. Tulevaisuudessa lajittelun merkitys korostuu yhä enemmän, sillä vuoden 2017 alusta lähtien kainuulainen yhdyskuntajäte toimitaan poltettavaksi Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Tämä takia polttoaineen eli sekajätteen pitää täyttää tietyt laatuvaatimukset. Siinä ei esimerkiksi saa olla lasia, metallia, biojätettä eikä muutakaan huonosti palavaa ainesta, jotta palaminen tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti. Lajittelun on siis oltava entistäkin tarkempaa ja huolellisempaa.

Kotitaloudet voivat viedä lajitellut jätteensä Rinki oy:n ekopisteisiin, joita löytyy eripuolilta Kainuuta. Tämän lakisääteisen keräysverkoston rinnalla toimii myös yleishyödyllinen yhdistyksien, säätiöiden ja joidenkin kuntienkin ylläpitämä kierrätyskeskusten verkosto. Tähän verkostoon Kajaanissa kuuluu Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n ylläpitämä Kierrätyskeskus Entrinki.

Entrinkiin, tuohon kierrättäjän Mekkaan, voit tuoda puhtaat, ehjät ja käyttökuntoiset vaatteet, tekstiilit, kengät, astiat, kirjat, lelut, urheiluvälineet, pyörät, pienkoneet ja huonekalut. Samaan kuormaan voi laittaa myös lasijätteen ja metalliromun. Entrinkiin voit tuoda kaiken sen, mikä on käynyt Sinulle ylimääräiseksi ja josta haluat luopua, mutta et halua laittaa sitä roskiin. Tavara otetaan vastaan ilmaiseksi. Poikkeuksen tekevät huonokuntoiset huonekalut ja videokasetit, joista peritään kierrätysmaksu. Rakennusjätteet ohjataan Majasaaren jätekeskukseen ja lääkkeet apteekkiin.

Entrinki on myös sähkö-elektroniikkalaitteiden (se-laitteiden) virallinen vastaanottopiste. Hoidamme koko Kainuun alueen se-laitteiden kierrätyksen alihankintana Ekokympille. Sähkölaitteitahan ei saa laittaa sekajätteen joukkoon eikä jättää kiinteistön jätetilaan. Se-laitteet on toimitettava keräyspisteisiin, josta se päätyy edelleen hyödynnettäväksi. Se-laitteiden kierrätykseen voi tuoda myös paristot, akut sekä energia- ja loisteputkilamput. Entringissä laitteet lajitellaan ja pakataan kontteihin loppukäsittelyyn lähettäväksi. Vuonna 2015 Entringin kautta kulki noin 50 000 sähkölaitetta.

Entringissä on myös Ekokympin vaarallisen jätteen vastaanotto.
Kodin jätemaalit, liuottimet, öljyt ja muut vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan.



Sähkölaiteromuja ovat muun muassa jääkaapit, pakastimet, tietokoneet ja
 kaikki verkkovirralla, akulla tai paristolla toimivat laitteet.

Tehokas lajittelu ja kierrätys vähentävät ympäristön kuormitusta ja luonnonvarojen tuhlausta. Muista siis nauttia kierrätyksestä säännöllisesti!

@Mauri Saastamoinen
toiminnanjohtaja
Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry




torstai 18. elokuuta 2016

Muovien lajittelu lähes ennallaan Kainuussa

Muovijäte lajitellaan pakkauksiin ja muuhun muoviin.
PVC-muovi on aina sekajätettä.


Muovipakkausten keräys aiheuttaa paljon kysymyksiä, koska kaikki muovit eivät kelpaa RINKI-ekopisteelle. Lajitteluohjeita vilisee lehtien ja verkkosivujen palstoilla jatkuvasti. Usein kuulee kommentteja, että menipä lajittelu vaikeaksi. Ohjeiden viidakossa hämmentyy helposti, kun kotona miettii, että mihin jäteastiaan mikin muovipurnukka tai -paketti laitetaan. Muoveja kun pitää lajitella muovipakkauksiin ja muuhun muoviin. Lajittelu on kuitenkin oikeasti helppoa. Muutamalla perusniksillä pärjää lajittelussa todella pitkälle. 


Kaikilla ei valitettavasti ole Kainuussa mahdollisuutta käyttää muovipakkausten keräykseen RINKI-ekopistettä. Syytä huoleen ei ole, sillä Ekokymppi vastaanottaa maksutta muovijätettä kuten ennenkin, ja halutessaan voi muovit voi laittaa myös kodin energia- tai sekajäteastiaan.


Mikä on muovipakkaus?


Jos olet ostanut kaupasta jotakin ja se on pakattu muoviin, päällynen on pakkausmuovia. Jos olet ostanut esineen, joka on muovia, esim. muovisanko, lasten lelu, hammasharja, ne ovat muuta muovia, joka käsitellään energiajätteenä.

Mihin voi viedä lajitellut muovit?


Pakkausmuovit viedään RINKI-ekopisteelle, joita Kainuussa on valitettavasti kovin vähän. Kajaanissa niitä kaksi; Entringin ja Tokmannin pihassa olevilla RINKI-ekopisteillä. Muissa Kainuun kunnissa ei RINKI Oy:n järjestämää keräystä ole eikä tule. Muovipakkaukset jatkavat RINKI-ekopisteiltä matkaansa uusiokäyttöön. Niistä valmistetaan muoviteollisuudelle raaka-aineita, rakeisessa muodossa olevia muovigranulaatteja

Muut muovit, lukuunottamatta PVC-muovia, voidaan laittaa kodin energiajäteastiaan. Jos kotona ei ole energiajäteastiaa, voi muovit toimittaa Ekokympin lajitteluasemille tai Majasaaren jätekeskukseen. Ekokymppi vastaanottaa myös pakkausmuovia niissä kunnissa, joissa RINKI Oy ei ole järjestänyt muovinkeräystä. Kun on kerännyt esimerkiksi jätesäkkiin vain polttokelpoista muovia, se vastaanotetaan jäteasemilla maksutta. Nämä muovit hyödynnetään energiantuotannossa.

PVC-muovi on aina sekajätettä


Muovilajeissa on eroja. Jos pakkaus sisältää PVC-muovia, sitä ei saa laittaa muovinkeräykseen vaan oikea paikka on sekajäte. Muovin tunnistaminen on myös helppoa. Muovit merkitään mahdollisuuksien mukaan kolmion sisällä olevalla numerolla. Kolmonen on PVC-muovia. Jos merkintää ei muovissa ole, parilla helpolla kotikonstilla voi testata, sisältääkö muovi PVC:tä. Vesitestissä otetaan palanen muovia. Jos se kelluu, muovin voi laittaa muovinkeräykseen. Jos uppoaa, siinä on PVC.tä ja oikea lajitteluosoite on sekajäte. Toinen tapa testata on taivuttaa muovia. Jos se sisältää PVC:tä, taitoskohtaan jää yleensä valkoinen jälki. PVC-muovia on mm. puhallettavissa leluissa, sadevaatteissa, CD-levyissä ja viemäriputkissa. Elintarvikepakkaukset ja kelmumuovit eivät sisällä PVC:tä.

En ossoo, mitä teen?


Joskus muovin lajittelussa voi tulla tenkkapoo, eikä oikein tiedä onko kyseessä pakkaus, sisältääkö jäte PVC:tä tai jokin muu asia on epäselvä. Jäteneuvonta on hyvin organisoitua ja apua voi kysellä monista kanavista. Ekokympilta neuvoa voi kysyä puhelimitse p. 08 - 636 611, 08 - 636 615, etsiä tietoa nettisivuilta www.ekokymppi.fi tai erilaisista sosiaalisen median kanavista. Muovipakkauksiin liittyvissä kysymyksissä apua saa RINKI Oy.lta asiakaspalvelusta p. 0800 133 888 tai nettisivuilta www.rinkiin.fi

Paras tapa on tietenkin vähentää muovijätettä ja ostaa mahdollisimman vähän pakattua tavaraa.
@Marjut

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Taloyhtiötutkimus 2016

KAINUUN SEKAJÄTE LÄHTEE POLTTOON LEPPÄVIRRALLE

Riikinvoima Oy:n Ekovoimalaitos valmistuu tänä kesänä Leppävirralle. Tällä hetkellä tehdään voimalaitoksella koepolttoja ja kainuulaisten sekajätteet lähtevät Leppävirralle ensi joulukuussa, jolloin myös varsinainen toiminta voimalaitoksessa alkaa. Käsitteenä sekajäte on hankala käsite, sillä se voidaan käsittää jätteeksi, johon voi laittaa kaikenlaista jätettä. Näin ei kuitenkaan ole. Oikein lajiteltu sekajäte on kuivaa jätettä. Sen seassa ei saa olla biojätettä, eikä myöskään metallia, lasia, vaarallista jätettä eikä sähkölaitteita. Kostea biojäte aiheuttaa korroosiota laitteistossa ja alentaa myös polton lämpöarvoa. Aivan turhaa on myös polttaa metallia ja lasia tai sähkölaitteita, puhumattakaan vaarallisesta jätteestä. Biojätteelle oikea paikka on kotipihan kompostori tai erilliskerättävälle biojätteelle Majasaaren jätekeskus. Muille edellä mainituille jätteille on olemassa keräyspisteitä, joiden kautta ne pääsevät hyötykäyttöön tai asianmukaisesti hävitettäväksi.

Kainuusta Leppävirralle lähtee polttoon vuosittain 8 miljoonaa kiloa sekajä­tettä. Tuon määrän kuljettaminen 250 km päähän on kallista, joten voisi toivoa, että täältä lähtevä jäte olisi oikein lajiteltua ja polttoon soveltuvaa sekajätettä. Teimme Ekokympissä sekajätteen koos­tumustutkimukset joulukuussa 2014 ja elokuussa 2015 Kajaanin ja Sotkamon alueilta otetuista sekajätenäytteistä. Kummassakin tutkimuksessa bio­jät­teiden osuus se­kajätteen painosta oli 33 %. Ekokympin jätehuoltomääräysten (2006) mukaan biojäte pitää lajitella kaikissa kiinteistöissä erikseen sekajätteestä, joten biojätteen määrä oli aika suuri. Tosin muuallakin Suomessa on saatu samanlaisia tuloksia, mutta se ei anna oikeutusta jatkaa samalla tavalla. Polttoon lähtevän sekajätteen joukossa olevan biojätteen osuus olisi tutkimuksiin nojaten noin 2,6 miljoonaa kiloa. Olemme laskeneet, että jos biojäte saatai­siin pois sekajätteen seasta, kainuulaiset säästäisivät lähes 300 000 euroa vuo­dessa. Muita polttoon soveltumattomia jätteitä oli tutkimusten mukaan keskimäärin 9 %. Yhteensä ei-toivottuja jätteitä oli keskimäärin 42 % sekajätepussien painosta. Se tekee noin 3,36 miljoonan kilon jätteen turhaa kuljettamista Leppävirralle vuodessa.

JÄTTEEN LAJITTELU EI OLE PIKKU ASIA

Kehottaminen jätteiden lajitteluun ei ole kiusaamista, vaan taustalla on isoja asioita. Jätteet laji­tellaan siksi, että ne saadaan kiertoon eli jollakin tavalla hyödynnettyä. Paras tapa on se, ettei jätettä synny ollenkaan, mutta tällä hetkellä jätteiden määrä, ikävä kyllä, koko ajan kasvaa. Hyvä olisi, jos jätteitä voisi käyttää uudestaan, josta hyvänä esimerkkinä ovat kirpputorit. Tärkeää on myös jätteiden uusiokäyttö. Metallin-, kartongin- ja paperinkeräys sekä lasipakkausten keräys tuottavat koko ajan uutta raaka-ainetta teollisuudelle. Jätteiden kierrätys tuottaa myös uusia innovaatioita ja kiertotalous pääsee kunnolla vauhtiin. Se tulee varmasti hyödyttämään myös kainuulaisia. Jätteen suuren määrän vuoksi on myös pakko polttaa jätettä, jolloin materia harmittavasti häviää, mutta tuloksena saadaan energiaa ja lämpöä. Kaatopaikat ovat historiaa. Moni ymmärtää sen, että jätteen lajittelun myötä saamme luonnonvaroja uudelleen käyttöön, koska niiden määrä on luonnossa rajal­linen. Moni ymmärtää myös sen, että omat sotkut pitää myös pystyä itse siivoamaan.

MISSÄ VIKA, ETTEI LAJITTELU ONNISTU?

Neljä huoneistoa käsittävien tai sitä suurempien taloyhtiöiden velvollisuutena on laittaa jätekatokseen vähintäänkin seka-, bio- ja energiajäteastiat. Usein taloyhtiöissä kerätään li­säksi paperia ja kartonkia. Jätekatokset ovatkin usein siistejä ja asianmukaisia. Silti lajittelu usein takkuaa. Kaikki asukkaat eivät tunnu tietävän, että sekajäte on kalliimpi jäte kuin energiajäte ja taas energiajäte kalliimpi kuin kar­tonki. Paperinkeräys on maksutonta taloyhtiölle. Biojäte ei ole halvimmasta päästä, mutta sekajätteen seassa se tulee kyllä kalliiksi. Sekajätteen hinta sisältää myös jäteveroa, jota muissa jätelajeissa ei ole.

Mistä sitten johtuu, että kaikki asukkaat eivät lajittele jätteitään? Usein kuulee moitittavan nuoria, ulkomaa­laisia, välinpitämättömiä tai laiskoja asukkaita. Monen mielestä taas vuokralaiset tai iäkkäät asuk­kaat eivät lajittele oikein. Lajittelevatko talon pitkäaikaiset asukkaat tarkemmin? Onko miesten ja naisten välillä eroja? Onko kyse ajan puutteesta, lajittelevatko kiireisiä vuosia elävät lapsiperheet jätteensä? Ovatko vuokranantajat vastuussa lajittelusta vai onko vastuu kokonaan vuokralaisella? Kenen vastuulla jäteasiat oikeastaan ovat taloyhtiössä? Minkälaiset lajitteluohjeet taloyhtiö antaa asukkaille? Mikä on isännöitsijätoimiston vastuu? Taloyhtiöiden vuosikokoukset eivät ole kovin suosittuja, vaikka oman talon asiat pitäisi kaiken järjen mukaan kiinnostaa asukkaita. Tiedottaminen isännöitsijän, taloyhtiön hallituksen, asukkaiden, jäteurakoitsijan, vuokranantajien ja kiinteistöhuol­lon välillä voi myös takkuilla. Onko kyse yksinkertaisesti vain siitä, että keittiön jäteastiat eivät vastaa jätekatoksen astioita? Ovatko jätekatoksen kyltit ajanmukaiset? Onko kyse tiedon puutteesta? Ekokympin neuvonnan ongelmana on se, että neuvontatilaisuuteen saapuu vain sellaisia asukkaita, jotka lajittelevat hyvin jätteensä. Tietoa on tarjolla, mutta onko kaikilla tietokonetta ja nettiyhteyttä? Tosin meille Ekokymppiin voi aina myös soittaa. Pitäisikö palata van­haan talonmies –systeemiin, jossa talonmies ojentaisi (pihaharjan avulla) asukkaita, jotka eivät lajittele jätteitään? Mitä jos jokainen joutuisi itse maksamaan roskapussista sen oikean hinnan, kuten Keski-Euroopassa on tapana? Ehkä sitten oivallettaisiin, mitä väärä lajittelu maksaa taloyhtiölle ja isommassa mittakaavassa yhteiskunnalle. Ehkä me vain olemme sen verran vara­kasta kansaa, että euroja voi laittaa roskiin. Säästäminen on monelle kirosana, kuluttaminen on niin kivaa.

Ekokymppi on parhaillaan toteuttamassa taloyhtiötutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää neljän kajaanilaisen taloyhtiön jätehuoltoa ja siihen liittyviä ongelmia sekajätteen lajittelussa. Taloissa on yhteensä 82 asuntoa ja 142 asukasta. Taloissa asuu sekä asunnon omistajia että vuokralaisia. Jokaisen taloyhtiön jätekatoksessa on ainakin yhdet seka-, bio- ja energiajäteastiat (energiajäte = palava jäte) sekä paperinkeräys. Kahdessa taloyhtiössä on kartongin­keräysastia ja kahdessa pahvinkeräys (Pahvi-Paavo). Teemme taloissa kartoituksia asuntojen jäteas­tioista ja lisäksi teemme kyselyjä lajittelusta. Otamme yhteyttä myös vuokranantajiin, isännöitsijöihin sekä jäteurakoitsijoihin.

Olemme tehneet ensimmäiset sekajätteen koostumus­tutkimukset taloihin. Haimme sekajäteastioiden sisällöt edellisenä iltana ennen niiden oikeaa hakupäivää. Jokaisen jäteastian hakuväli oli vähintään yksi viikko. Lajittelimme sekajätepussin sisällöt niin kuin ne olisi pitänyt alun perin lajitella. Lajittelimme sekajätteet 10:een eri jätelajiin, jotka olivat: oikein lajiteltu sekajäte, biojäte, energiajäte, paperi, kartonki, metalli, pakkauslasi, muu lasi, vaarallinen jäte ja sähkölaitteet. Yhteensä lajittelimme 126,36 kg sekajätettä. Ilahduttavaa oli huomata, että oikein lajiteltua ja polttoon soveltuvaa sekajätettä oli kuitenkin 67,4 kg eli aika paljon. Sekajätteen polttoon soveltumatonta jätettä eli biojätettä, metallia, pakkauslasia, muuta lasia, vaarallista jätettä ja sähkölaitteita oli 36 kg. Näille kaikille löytyy järkevämpi paikka kuin sekajäte. Loput 22,96 kg olivat energiajätettä, paperia ja kartonkia, jotka soveltuvat polttoon, mutta ovat hyödyllisempiä kierrätettynä uusiksi tuotteiksi.

Sekajätteen koostumustutkimuksessa, eikä koko taloyhtiötutkimuksessa ole tarkoitus vertailla taloyhtiöitä keskenään, sillä niin erilaisia taloyhtiöt tarkemmin katseltuna ovat. Jokaiselle taloyhtiölle tehdään oma raportti, mutta joitakin yleisiä huomioita sekajätteen koostumuksista voidaan kuitenkin tehdä myöhemmin. Tarkoituksena on tulosten perusteella tehdä laskelmia mahdollisista säästöistä, ja tehdä kehittämiseh­dotuksia taloyhtiöiden jätehuoltoon. Lisäksi asukkaita neuvotaan jätteen lajitte­lussa. Tarkoituksena on lopuksi tehdä malli, jonka avulla myös muita taloyhtiöitä neuvotaan jätehuol­lon kehittämisessä. Tutkimus valmistunee vuoden 2016 loppuun mennessä.

@Anu Koskela





torstai 30. kesäkuuta 2016

"Hyvin pyyhkii" - lajitteluasemien asiakastyytyväisyyskyselyistä erinomaiset arvosanat




Asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä lajitteluasemapalveluihin. Tämä selvitettiin asiakastyytyväisyyskyselyllä kesäkuussa kaikilla Ekokympin lajitteluasemilla. "Olemme aina saaneet erittäin hyvää ja ystävällistä palvelua ja neuvoja, jos on ollut jotain kysyttävää". "Aina ystävällinen ja asiantunteva palvelu". Kyselyssä parhaat arvosanat annettiin lajitteluaseman henkilökunnalle. Heitä pidetään asiantuntevina ja ystävällisinä.

"On erittäin hyvä, että eri jätelajeille on omat keräyspisteensä, koska meidän perhe ainakin haluaa pitää ympäristöstä huolta jatkuvasti". "Hyvä, että tällainen paikka on olemassa". Lajitteluasemien palveluita pidetään erittäin tarpeellisena. Asiakkaat kokevat, että kerättävien jätejakeiden määrä on sopiva, ja että lajitteluasemat ovat siistejä.

"Tienvarsiopasteet ovat vaatimattomia". Liikenne lajitteluasemalla arvioidaan sujuvaksi, mutta liikenneopasteet tienvarsillla eivät ole riittävät. Aukioloajat saavat eniten moitteita. Kaikki lajitteluasemat ovat avoinna kahtena päivänä viikossa ja kesäisin lisäksi joka toinen lauantai. "Kenellä työssäkäyvällä on aikaa viedä jätteet keskellä päivää?" . Asemille toivotaan lisäpäiviä ja enemmän iltapainoitteisia aukioloaikoja, jotta työssäkäyvät pystyisivät siellä paremmin asioimaan.

Yleisarvosana kaikilla lajitteluasemilla oli huippuluokkaa. Kaikki saivat arvosanaksi yli 4,48. Arvioinnissa ykkönen tarkoitti erittäin huonoa ja viitonen erittäin hyvää. Parhaat pisteet koko kyselyssä sai Vaalan lajitteluasema, ja hyvänä kakkosena oli Ristijärven lajitteluasema.

Kyselyitä lähetettiin yhteensä 610 kpl. Asiakkaat ovat aktiivisesti halunneet ilmaista mielipiteensä, sillä vastausprosentti oli 50,2 %.  Kyselyn avulla saatiin palautetta lajitteluasemien kehittämistarpeista. Olemme hyvillämme siitä, että pääsääntöisesti asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelun laatuun ja saavutettavuuteen. "Jatketaan samaan malliin. "

Ekokympin lajitteluasemat ovat Hyrynsalmella, Kuhmossa, Paltamossa, Puolangalla, Ristijärvellä, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa.

Lisätietoja asiakastyytyväisyyskyselystä:
asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen
puh. 044 7100 120



torstai 23. kesäkuuta 2016

Nuorisoa kalasteltiin verkossa - kesäkisasta hyviä kokemuksia

Kesäkurret Johanna ja Maisa Keränen

Viranomaisen ei tarvitse olla kankea ja tylsä. Ekokymppi osoitti sen, kun järjesti ennakkoluulottomasti nuorille suunnatun kesäkisan. Se toteutettiin kokonaisuudessaan verkkomaailmassa, sosiaalisen median kanavissa. Kaksi iloista kesäkurrea hoiti pestiä ansiokkaasti Instragramissa, Facebookissa ja blogeissa. Kisamateriaaliin voi tutustua Instagramin tilillä @ekokymppi

Kahden viikon kisassa oli jokaiselle kisapäivälle eri teema: #poiminroskan, #piirräkurre, #palaakopottu, #ekoriimi, #epicekofail jne... Osallistujat lähettivät Instagramiin teeman mukaan tägättyjä kuvia. Joka kisapäivälle arvottiin tai valittiin voittaja, joka sai palkinnoksi kaksi elokuvalippua. Valtaisaa some-menestystä ei koettu, mutta erittäin hyviä kokemuksia tällaisen kisan järjestämisestä kuitenkin saatiin. Koko kisan ajan saattoi bongata Kurre Kainuulaista eri tilaisuuksissa ja lähettää #kurreselfie:n Instagramiin tägättynä. Ensi vuonna jatketaan!

Kisameemejä:








@Marjut Kinnunen

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kahden maan kierrätystä

Meppinä viikot kuluvat Brysselissä ja näin saa kokemusta kotitalouden jätehuollosta kahdessa eri maassa.

Belgian jätehuolto on erilaista. Suomessa roskalaatikkoon tottuneena tuijotin hämmentyneenä ihmisiä eriväristen pussiensa kanssa. Oma suomalainen järjestelmä tuntui pussien kanteluun verrattuna yksinkertaiselta, mutta perehdyttyäni asiaan kyselemällä ja opiskelemalla, olen todennut, että ehkä meillä olisi miljoonakaupungin lajittelusta jotain opittavaa.

Kotitalousjätteiden keruun järjestää Brysselissä kaupungin puhtaanapitolaitos. Jätteet pyydetään lajittelemaan neljään eriväriseen muovipussiin: valkoiseen laitetaan sekajätteet, kuten ruoanjämät ja esimerkiksi lamput, kunhan ne on kääritty paperiin. Keltaiseen tulee paperi- ja kartonkijätteet ja siniseen muovijäte sekä alumiinipurkit ja – kannet. Vihreässä pussissa ulos viedään puutarhajäte – tässä kohtaa kannattaa muistaa, että Bryssel on melkoinen betoniviidakko eli puutarhajäte on lähinnä kukkamultaa ja ruukuista katkottuja kukanoksia.

Edellä kerrotuille pusseille on kaikille omat noutopäivänsä, jolloin pussit jätetään hyvissä ajoin ulos rakennuksen seinää vasten odottamaan. Suomesta tulleita vieraita ohjeistaessani muistan hyvin, miten vaikealta tämä tuntui aluksi, nyt huomaan kotona käydessäni kaipaavani erivärisiä pussejani. 

Brysselissä lajitellut roskat jätetään pussissa rakennuksen edustalle odottamaan kuljetusta.

Belgiassa jätteiden keruusta maksetaan pussien hinnoissa ja niitä saa ostettua erikokoisina lähes mistä tahansa kaupoista repäisyrulliin pakattuina. Muistin virkistykseksi pusseihin on vielä painettu, mitä jätettä mihinkin pussiin on lupa panna. Lajittelussa kannattaakin olla tarkkana, ettei tapahdu lipsahduksia. Itselleni ei ole vielä näin käynyt, mutta tiedän tapauksia, joissa kotiin on tullut 70 euron sakko höystettynä uhkauksella, että ensi kerralla sakko on vielä suurempi. Olemme pohdiskelleet avustajieni kanssa useaan kertaan, että kuinka ja kuka etsiväntyön kierrätyslaitoksella suorittaa, sillä aika harvoin pusseihin tulee laitettua mitään sellaista, jossa lukisi nimi ja osoite.

Mitä me voisimme sitten Suomessa ottaa tästä järjestelmästä itsellemme? Pidän järjestelmästä, jossa eri jätteet lajitellaan pusseihin jo kotona. Varsinkin muovi- ja kartonkijätepussit voisi laittaa keräykseen sinne meidän roskapönttöihin eri viikkoina, ja ruoka- ja sekajätteen tietenkin useammin. Tällä tavalla kierrättäisimme Suomessakin tarkemmin, mutta totta on, että se vaatisi jotain myös jätteitä hyödyntäviltä laitoksilta. Näen tässä hyötynä kuitenkin sen, että esimerkiksi muovia kierrättävät ja uudelleenkäyttävät yritykset saisivat näin raaka-ainetta paremmin, kun suuri osa siitä ei menisikään enää polttoon. Monta kertaa reissaan kesäisin Ekokympin Suomussalmen lajitteluasemalle yhden jos toisenkin nyssäkän kanssa. Ja kylläpä täytyy sanoa, että jos suomalaiset kierrättäisivät samalla innolla kaikki jätteensä, kuin into puutarhajätteen keräämiseen näyttää heränneen, niin eihän meillä isoa hätää olisikaan. 


Kotitaloudet voivat tuoda Ekokympin lajitteluasemalle noin 15 eri jätelajia. Palvelu katetataan vuotuisella perusmaksulla. 


Belgian systeemissäkin on heikkoutensa, sillä ruoka- ja sekajäte on kuumimpinakin kesäpäivinä lähes vuorokauden kadulla pussissa. Itse en ole vielä nähnyt rottia tai lintujen hajottamia pusseja jätteet kadulla levällään, onneksi, mutta ei sellainen tavatonta ole. Toisaalta, emme me ole Suomessakaan rotista vapaita varsinkaan nykyisin kaupungeissa. Ehkä suurin haitta on visuaalinen, joudun välillä perustelemaan järjestelmää vierailleni, mutta toisaalta pienten pihojen Brysselissä, jossa talot on rakennettu tiiviisti toisiinsa kiinni, en ihan heti keksi toisenlaistakaan järjestelmää, joka varsinkin toimisi yhtä hyvin. Kehitetään kierrätystä ja toimitaan yhdessä, jotta yhteiset resurssimme olisi mahdollisimman viisaassa käytössä.


@Merja Kyllönen
europarlamentaarikko
Kainuu



sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Kodin kylppärirempan purkujätteet - Miten ne lajitellaan ja mitä maksaa?

Komulaisten kylppäriremppa
Teimmä tuossa talvella kotimme kylppärin ja saunan remonttia, jossa purkujätteenä syntyi muun muassa vessanpytty, puukiuas, paneelia, kipsilevyä, laattoja, kupariputkia, allasventtiilejä, hanoja ja eristevilloja. Ja sitten vielä sellaista kipsilevyä, josta laattoja ja laasteja ei saanut mitenkään irti.

Purkujätteistä kertyi vain yksi peräkärrykuorma Majasaaren jätekeskuksen lajittelulaiturille vietäväksi. Otimme talteen suurimman osa jätteistä uudelleenkäyttöä varten - saunan ikkunallinen ovi, suihkusekoitin, eristevillat ja paneelit olivat niin hyvässä kunnossa, ettei niitä kannattanut laittaa roskiin.

Purkujätettä kylppäristä


Kipsilevyjätettä ja laattoja 


Yli 30 vuotta palvellut puukiuas päätyy romumetallilavalle.


Jätekuorman teossa lajittelimme puhtaat kipsilevyt erilleen muusta kiviaineksesta eli laatoista ja laastista, koska jätekeskuksessa kuten myös Ekokympin lajitteluasemilla näille jätteille on omat keräysvälineensä. Kyytiin mahtuivat myös WC-pytty, kiuas ja muut metalliset jätteet. Majasaaressa kuorma oli helppo purkaa:

- laatat ja laattoja sisältävät kipsilevyt kiviaines-lavalle.
HUOM. Lajitteluasemalla laattoja sisältävät kipsilevyt laitetaan rakennusjäte- tai sekajätelavalle.

- kipsilevyt kipsilevyjäte-boksiin (saa sisältää kaikenlaista tapettia ja ruuveja ja nauloja, mutta EI laastia / laattoja

- vessanpytty lasi ja keramiikka-siiloon

- kiuas, hanat ja kupariputket metalli-lavalle

Tällainen kuorma ei maksanut paikan päällä yhtään, koska kaikki ovat hyötyjätettä. Laatat ja muut kiviainekset sekä keraamiset wc-pytyt käytetään maanrakentamisessa, kipsilevyt käytetään hyödyksi puhdistamolietteen käsittelyssä ja metallijätteet toimitetaan uusiokäyttöön. Jos kuormassamme olisi ollut hyödyntämiskelvotonta jätettä, esimerkiksi säkillinen eristevillaa, se olisi maksanut noin 8 euroa.

Maksutonta vai ei?
Silloin kun on kyse tavanomaisesta asumisessa syntyvästä jätteestä, maksua ei hyötyjätteen osalta peritä. Esimerkiksi yllä oleva kylpyhuoneremontti on sellainen. Jokainen asuinkiinteistö maksaa vuosittain Ekokympille jätehuollon perusmaksun, jota vastaan pienten hyötyjätekuormien tuominen lajitteluasemalle ja jätekeskukseen on maksutonta.

Kotitalouden remontissa syntyvä hyödynnettävä purkujäte ei kuitenkaan aina ole maksutonta. Jos tehdään suurta, peruskorjaukseen verrattavaa remonttia, jätekuormista peritään maksu. Hyötyjätteistä esimerkiksi purkupuutavarasta peritään kuormamaksu, joka on pari kymppiä. Maksujen osalta noudatetaan Ekokympin hinnastoa.

Kokonaisten rakennusten purkamiselle löytyy ohjeet Ekokympin verkkosivuilta: Rakennusten purkuohje (sisältää myös hinnaston).

@Sarppa

Tämä kuorma purettiin Kuhmon lajitteluasemalla "rakennusjäte"-lavalle.
Kuormasta perittiin parinkympin käyntimaksu.



Kipsilevylle on lajitteluasemilla ja jätekeskuksessa erilliset keräysvälineet.

Kuhmon, Suomussalmen ja Sotkamon lajitteluasemalla on rakennusjätteelle oma lava.

Maksullista sekalaista rakennusjätettä







perjantai 3. kesäkuuta 2016

Lajitteluneuvonnan vuosi 2015


Jätehuoltoon on lanseerattu uusi termi, kiertotalous. Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalien kierrätystä siten, että tuotannossa ja kulutuksessa ei synny jätettä vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät uudelleenkäyttöön. Lisäksi pyritään minimoimaan kierrosta poistuvan jätteen määrä.

Siinäpä on haastetta meille kaikille. Miten me kuluttajina saamme muutettua toimintatapamme ja motivaatiomme vastaamaan kiertotalouden määritelmää? Ekokymppi on panostanut voimakkaasti aiheeseen liittyvään neuvontaan ja tiedotukseen. Biojätteen, lasin, metallin, kartongin ja paperin lajittelu pois sekalaisesta jätteestä on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Huolellisella lajittelulla jokainen meistä tukee tätä uutta toimintamallia, jolla pyritään minimoimaan uuden jätteen syntyminen ja mahdollistamaan materiaalien uudelleenkäyttö.

Lajittelun tärkeys korostuu myös vuoden 2016 alusta voimaantuleen kaatopaikkapäätöksen vuoksi sekä Riikinvoiman ekovoimalaitoksen käyttöönottoon liittyen. Kaatopaikkapäätöksessä kielletään sellaisen jätteen loppusijoittaminen, jossa orgaanisia aineita on yli 10 %. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikki loppusijoitettava jäte on esikäsiteltävä. Riikinvoiman ekovoimalaitos taas tarvitsee polttoaineekseen mahdollisimman hyvälaatuista sekajätettä. Polttoaineeksi toimitettavassa sekajätteessä tulisi olla mahdollisimman vähän huonosti palavia tai laitteistoa kuluttavia jätejakeita. Kostea biojäte huonontaa jätteen lämpöarvoa, lasi- ja metallijakeet taas kuluttavat laitteistoa ja huonontavat jäljelle jäävän tuhkan laatua. Näiden jakeiden kuljettaminen ja käsittely lisäävät myös turhia kustannuksia, joihin me kaikki jätteentuottajat joudumme osallistumaan.

Jätehuollon toimintamalli on muuttumassa merkittävästi koko maassa materiaalien uudelleenkäytön, kierrätyksen ja uuden jätteen synnyn ehkäisyn osalta. Meillä kainuulaisilla on nyt erinomainen tilaisuus olla edelläkävijänä huolellisina lajittelijoina ja materiaalien kierrättäjinä. Kainuussa on käytettävissä hyvä ja kattava keräysverkosto kaikille hyödynnettäville jätteille. 

Otetaanpa itseämme niskasta kiinni ja ryhdytään Suomen parhaiksi lajittelijoiksi!

@Jukka Oikarinen

Lue lisää viime vuoden toiminnastamme: Ekokympin toimintakertomus 2015

Kainuussa lajitteluasemille voi viedä kuuttatoista erilaista jätelajia

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Ekokympin Somekesä-kisa



Ekokymppi valloittaa sosiaalista mediaa rohkealla ja hulvattomalla Somekesä-kisalla, jonka kohderyhmänä ovat nuoret. Kisa kestää reilut kaksi viikkoa (3.6.-20.6.2016). Jokaisena kisapäivänä julkaistaan ekotekoihin, lajitteluun, jätehuoltoon  tai Ekokymppiin liittyvä tehtävä tai haaste, jonka tuloksena osallistujat palauttavat hästägätyn kuvan/videon tai kommentin Ekokympin instagram-sivulle. Jokaisesta tehtävästä arvotaan tai valitaan voittaja, joka saa palkinnoksi kaksi elokuvalippua. Luvassa on haasteita videokäsikirjoituksista, kuvista, videoista, piirustuksista, runoilusta jne.

#kurreselfie
Koko kisan ajan kerätään #kurreselfieitä, jonka osallistuja voi ottaa bongaamalla Ekokympin kierrättäjäoravan Kurre Kainuulaisen kaupungilta tai erilaisista tapahtumista. Kaikki #kurreselfien Instagramiin ohjeiden mukaisesti lähettäneiden kesken arvotaan myös elokuvalippuja.


Kisa-avaus - Kurre serkkuineen Kauppakadulla
Kisa käynnistyy Kurren bongauspäivällä perjantaina 3.6.2016. Tuolloin Kurre serkkuinen jalkautuu Kauppakadulle klo 11-15 hengailemaan ja poseeraamaan #kurreselfiessä.

Kisaohjelma:
pe 3.6.Kurre ja Kurren serkku esittäytyy Kauppakadulla klo 11-15
ke 8.6. Bongaa Kurre Raatihuoneen torilta Ekokympin pelikojusta klo 12-17
HUOM! Myrskyvaroituksen vuoksi Kurret siirtyvät sisätiloihin Kauppapaikka 18:aan klo 12-17

to 9.6. Lajittelukuva-kisa
pe 10.6. Poiminroskan-päivä, kuva/videokisa
la 11.6. Tietokilpailu
su 12.6. Piirustuskisa
ma 13.6. Mitä Majasaaressa tapahtuu -päivä
ke 15.6. Roskaruno, ekoriimi -runokisa
to 16.6. Palaako pottu, biojäte-kuvakisa
pe 17.6. EINÄIN!-kuvakisa
la 18.6. Videosketsin käsikirjoitus -kisa
ma 20.6. Viimeinen mahdollisuus, bongaa Kurre (paikka avoin)

Snapchat - Instagram - blogi
Kisa toteutetaan kokonaisuudessaan verkkomaailmassa. Ekokympillä on useita sosiaalisen median kanavia, joita hyödynnetään kisajärjestelyissä. Kisatehtävien kirjalliset ohjeet julkaistaan Kurren kerhoblogissa (www.kurrenkerho.blogspot.fi). Päiväkohtaiset kisavihjeet jaetaan Ekokympin Snapchat-tilin kautta ja osallistujat julkaisevat hästägätyt kisakuvat Instagramissa.

Puuhakurret
Kisajärjestelyistä vastaa Ekokympin kaksi iloista kesäkurrea, Maisa Keränen ja Johanna Keränen. Puuhakkaat nuoret vastaavat kaikkien kisapäivien verkkototeutuksista ja -markkinoinnista em. somekanavissa kisan ajan. Kisakoordinaattorina toimii asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen.

Lisätietoja:
kesäkurre Maisa Keränen p. 044 2686 166
kesäkurre Johanna Keränen p. 040 7723 836
asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen p. 044 7100 120

torstai 12. toukokuuta 2016

Bokashin lyhyt oppimäärä






Bokashi-kompostoinnilla saat nopeasti ja helposti ja hajuttomasti kodin biojätteistä multaa. Biojäte kannattaa pilkkoa jonkin verran pienemmäksi. Biojäte kerätään päivittäin bo­kashiämpäriin ja se on hyvä samalla tiivistää lastalla. Ämpärit voi tilata netistä (2 kpl + bokashirouhe + lasta + astia nesteelle, mitta rouheelle ja ohjeet yht. noin 100 €) tai ämpärit voi tehdä myös itse.


Päälle lisätään oikean mikrobikannan sisältävää bokashirouhetta (saa tilattua myös erikseen netistä, riittoi­saa). Sen jälkeen kansi laitetaan kiinni. Se on tiivis, jolloin hajuja ei tule. Hajuja voi tuottaa rouhe, jota onkin pidettävä valolta suojattuna, hyvin suljetussa pussissa. Ämpäriä pidetään sisätiloissa, se mah­tuu pieneen tilaan.

Joka toinen tai kolmas päivä lirutetaan ämpäristä neste pois.


Kun ämpäri on täysi, se jätetään kahdeksi viikoksi fermentoitumaan (maitohappokäyminen, hapatta­minen). Varmista, että kansi on tiiviisti kiinni. Biojäte ei mätäne, eikä tuota hiilidioksidia. Maitohap­pokäyminen on anaerobista eli se voi tapahtua hapettomissa oloissa. Maitohappokäymistä hyödynne­tään elintarviketeollisuudessa, kun maitohappobakteereiden avulla valmistetaan juustoa, jogurttia ja hapatettuja vihanneksia, esimerkiksi venäläisiä suolakurkkuja tai hapankaalia.

Muista kuitenkin nesteen poistaminen myös fermentoitumisen aikana.

Kun toinen ämpäri jää fermentoitumaan, otetaan toinen ämpäri käyttöön.

Fermentoitumisen jälkeen hapatettu biojäte (bokashi) sekoitetaan multaan kaivamalla se suoraan maahan. Päälle pitää laittaa kuitenkin kerros multaa. Talvella bokashista voidaan tehdä multaa sisä­tiloissa saavissa tai ämpärissä samalla periaatteella.

Noin kahdessa viikossa (lämpötilasta riippuen) bokashi on muuttunut mullaksi. Bokashimulta on pH-arvoltaan neutraalia. Bokashimulta on vahvaa ravinnetta, pieni määrä riittää vauhdittamaan kasvua. Bokashinestettä voi käyttää myös ravinteena, mutta tosi varovasti, 1 mitta bokashinestettä : 100 mit­taa vettä (1 : 100).


BOKASHIÄMPÄRIT ITSE TEHTYNÄ

Yksi bokashiämpäri tehdään kahdesta tavallisesta ämpäristä. Yksi bokashiämpäri käsittää siis kaksi sisäkkäistä tavallista ämpäriä. Sisemmässä on pohjassa reikiä, ulommassa on hana. Päällimmäisessä ämpärissä pitää olla tiivis kansi.

On hyvä tehdä heti ainakin kaksi bokashia, koska toinen jätetään täyttymisen jälkeen happamoitu­maan. Toista bokashiämpäriä voidaan alkaa täyttää heti.

Poraa hanaa varten sopiva reikä, liimaa se ämpärinsisäpuolelta epoksiliimalla. Ulkopuolelta voit viimeistellä liitoksen sikafleksillä. Liitoksesta pitää tulla tiivis.

Sisemmän ämpärin pohjaan porataan reikiä. Tämän ämpärin ympärille kietaistaan pari kierrosta elmukelmua, jotta ämpärit menevät tiiviisti yhteen.

Bokashiämpäreitä on hyvä tehdä ainakin kaksi.


Lisätietoja: 
www.facebook.com/groups/827830627253608/?fref=ts
http://puutarhakaaos.blogspot.fi/2013/08/bokashi.html
http://takalaiska.blogspot.fi/p/bokashi.html
www.facebook.com/Bokashi-Keittiökomposti-1075398379152422/?hc_location=ufi
http://vendodo.blogspot.fi/2015/07/bokashi.html


@Anu K.





tiistai 10. toukokuuta 2016

Hyvää jätehuoltoa kesämökillä

1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin
– mökkikeittiön kaapistoon vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet. Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön
– Jos sinulla on oma sekajäteroskis, jonka jätehuoltoyritys tyhjentää, huomioi Ekokympin jätehuoltomääräykset liite 1 ”Keräysvälineitä, -paikkoja ja –tiloja koskevat tekniset perusvaatimukset”, www.ekokymppi.fi>taksat ja määräykset.

Tyhjennysväli sovitaan suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa, mikäli se on enintään 8 viikkoa. Pitempää tyhjennysväliä voit hakea Ekokympistä. Tyhjennysväli on oltava säännöllinen ja ennalta sovittu.

– Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info -palvelusta

Bioporukkalaiset saavat tällaisen bioska-astian keittiöön.
3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään. Kompostointiohjeita saat Ekokympistä.

Huom. kompostointia voi tehdä yhdessä naapurin kanssa. Tehkää yhdessä bioporukka!
Kun alat naapurin kanssa bioporukkaan tämän vuoden aikana, Ekokymppi lahjoittaa porukkalaisille keittiön biojäteastian. Lisätietoa: ekokymppi.fi > palaako pottu? > bioporukka


4. Ohjeistus
– merkitse / tarroita kaikki roska-astiat
– tarkempia lajitteluohjeita löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista ja verkkosivustolta www.ekokymppi.fi.

5. Lajittele sekajäte ja biojäte erilleen
– biojäteastiaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet
– sekajäteastiaan kahvi- ja sipsipussit, hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, muovipakkaukset ja tekstiilit.

6. Kannattaa kerätä erilleen myös lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville RINKI-ekopisteille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi

7. Vanhat repaleiset vaatteet ja muut tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen. Hyväkuntoiset ja puhtaat tekstiilit voit viedä muovipussissa ekopisteiden UFF-laatikoihin tai kirpputoreille.

8. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, -maalit, -liuottimet, torjunta-aineet jne.) ja sähkölaitteet (jääkaapit, televisiot, matkapuhelimet, kahvinkeittimet, loisteputkilamput jne.) otetaan maksutta vastaan Ekokympin lajitteluasemalla.

9. Suuret jäte-esineet ja –kuormat kuten remonttijätteet, polkupyörät ja huonekalut otetaan myös lajitteluasemalla aukioloaikoina vastaan. Hyötyjäte pienkuormana on maksutonta. Maksuton vastaanotto myös puutarhajätteille – muista kuitenkin lajitella oksat ja haravointiroskat erilleen.

Lajitteluasemilla vain seka- ja energiajätteestä peritään maksu. Lajitteluasemat ja muut keräyspisteet: www.kierrätysinfo.fi

10. Jätteen poltto on kielletty. Vain lämmityksen yhteydessä saa polttaa paperia, pahvia, kartonkia ja käsittelemätöntä jätepuuta.

Lisätietoa www.ekokymppi.fi Chat-kanava kello 9 -20 ja jäteneuvonnastamme: 044 071 0067, 044 710 0069, info@ekokymppi.fi



Kesäkuukausina lajitteluasemilla on ylimääräiset aukioloajat joka toinen lauantai. Nämä lisäpäivät ovat 7.5., 21.5, 4.6., 18.6., 2.7., 16.7., 30.7., 13.8. ja 27.8. Kuva Suomussalmen asemalta. Etsi lähin lajitteluasema: www.kierrätys.info


Biojätteen voi mökillä laittaa kompostoivaan käymälään, jossa se maatuu mullaksi.




Lajitteluasemalla kuorma lajitellaan eri jätelajeihin. Sekajäte ja energiajäte on maksullista, hyötyjätteet ilmaisia.


Hyvää mökkikesää toivoo Ekokymppi

@Sari