perjantai 15. toukokuuta 2015

Tätä tarkoittaa lietekaivojen tyhjennyksien valvonta

Lietekaivojen valvonta vaatii usean viranomaisen yhteistyötä

VALVONTA ON VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖTÄ
Lietekaivojen tyhjennyksien valvonta on laissa säädetty usean viranomaisen tehtäväksi. Jätehuollon viranomainen ylläpitää jätehuollon kuljetusrekisteriä, johon kirjataan kaivojen tyhjennykset. Mikäli jollakin kiinteistöllä havaitaan lain ja jätehuoltomääräysten osalta poikkeamia, toimitetaan poikkeamatiedot kunnan ympäristövalvonnan viranomaiselle, joka hoitaa tapahtumaan liittyvät valvontatoimet. ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa, että lietettä kuljettavat vain luvanomaavat kuljettajat, ja sen vuoksi jätteenkuljetusrekisterissä ylläpidetään tietoa myös lietekaivojen tyhjentäjistä. Hajavesiasetuksessa määritellään myös teknisiä vaatimuksia jätevesien käsittelyjärjestelmille; teknisissä yksityiskohdissa kunnan rakennusvalvonta neuvoo kuntalaisia.

Ekokymppi ylläpitää Kainuun osalta jätehuollon kuljetusrekisteriä ja seuraa lietekaivojen tyhjennyksiä lain edellyttämällä tavalla. Seurannassa ilmenneitä poikkeamatietoja toimitetaan tarvittaessa eteenpäin valvoville viranomaisille eli kuntien ympäristövalvontaan tai ELY-keskukselle.

LIETEKAIVOTIEDOTE JAKELUSSA
Lietekaivojen tyhjennyksien valvonta on tässä laajuudessaan Kainuussa uutta, niin viranomaisille kuin kuntalaisillekin. Tämän vuoksi asiasta halutaan kertoa jo tässä vaiheessa, kun kuljetusrekisterin perustiedot ovat kunnossa ja tyhjennyksien tapahtumatietoja suunnitellaan vastaanotettavaksi rekisteriin. Viranomaiset ovat yhteistyössä lähettäneet huhti-toukokuussa noin 11.000 tiedotetta niille kiinteistöille, joilla kuljetusrekisterin perustiedon mukaan on tyhjennettäviä lietekaivoja.  Tavoitteena on luoda yhteistyössä hyvä ja käytännönläheinen toimintamalli kainuulaiselle jätehuollon valvonnalle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näinhän sitä sanotaan. Vuonna 2016 viranomaisilla on valmiudet aloittaa rutiininomainen valvonta.

LIETEKAIVOJEN TYHJENNYSVÄLIT
Hajavesiasetus määrää tyhjennysväleistä seuraavaa:
  • saostussäiliöt - tyhjennys vähintään kerran vuodessa
  • pienpuhdistamot - tyhjennys vähintään kerran vuodessa
  • umpisäiliöt - tyhjennys tarvittaessa

USEIN KYSYTTYÄ:
Asiakaspalveluumme on tullut paljon yhteydenottoja lietekaivoihin liittyvistä kysymyksistä. Seuraavassa vastauksia yleisimmin kysyttyihin:

Saako lietekaivon tyhjentää itse?
Saa, mutta tietyin edellytyksin. Lietekaivon saa tyhjentää omalle pellolle omasta kaivosta. Naapurin kaivon tyhjentäminen on sallittua pienimuotoisena naapuriapuna, mutta silloinkin lietteen käsittelyn ja  toimituspaikan tulee täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Ympäristövalvonnan viranomaiset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti suosittele tätä toimintamallia. Jos lietekaivossa on ns. mustia vesiä (WC-vesiä) on ennen maaperälevitystä tehtävä hygienisointi. Tämä toteutetaan yleensä kalkkistabiloimalla (ohje). Omatoimisesta lietekaivon tyhjentämisestä pitää aina tehdä ilmoitus Ekokympille. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla asiakaspalvelu@ekokymppi.fi -osoitteeseen tai käyttää valmista lomaketta.

Onko pakko tyhjentää saostussäiliö kerran vuodessa?
Hajavesiasetus on tässä pykälässään lahjomaton. Periaatteessa viranomaisella ei ole mahdollisuutta hyväksyä harvempaa tyhjennysväliä. Mutta jos kyseessä on loma-asunto tai vakituinen asunto, jossa lietteen määrä on vähäinen, voi tyhjennyksiiin ilmoittaa keskeytyksen. Se hyväksytään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja se ilmoitetaan erillisellä lomakkeella. Ennen keskeytystä kaivojen pitää olla tyhjät.

Jätehuoltourakoitsija tyhjentää kaivot, onko siitä tehtävä ilmoitus Ekokympille?
 Kiinteistön haltijan ei tarvitse tehdä jätehuoltourakoitsijan tekemästä tyhjennyksestä ilmoitusta Ekokympille. Jätehuoltourakoitsija ilmoittaa tyhjentämiensä kaivojen tiedot Ekokympille. Tietoja ryhdytään tallentamaan Ekokympin järjestelmään kuluvan vuoden aikana.

Olen saanut vapautuksen jätevesikaivojen rakenteiden uusimisesta ikäperusteella. Koskeeko lietekaivojen valvonta myös minun kiinteistöäni?
Kyllä koskee. Hajavesiasetus määrittelee jätevesijärjestelmille tiettyjä teknisiä vaatimuksia, ja tästä johtuen useat kiinteistöt joutuvat tekemään remonttia järjestelmiinsä. Joillakin perusteilla saa vapautuksen remontin tekemisestä, mutta lietekaivot ovat siitä huolimatta tyhjennysvälien valvonnassa mukana. Lietettähän kuitenkin muodostuu, vaikka remonttia ei tehtäisikään. Kuntien rakennusvalvonta neuvoo, jos haluat tiedustella jätevesijärjestelmän teknisistä vaatimuksista.

Jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää jätehuollon asioista, me autamme sinua!
Ota yhteyttä Ekokympin asiakaspalveluun p. 08 - 636 616 arkisin klo 9-17.


FAKTAA JÄTEHUOLLON KULJETUSREKISTERISTÄ:

Jätehuollon kuljetusrekisteriin kirjataan asumiseen käytettävien kiinteistöjen eli vakituisten asuntojen ja loma-asuntojen jätehuoltotiedot. Kainuun rekisterissä on noin 50.000 kiinteistön tiedot. Jätehuoltourakoitsijat ilmoittavat rekisteriin tyhjentämiensä jäteastioiden tiedot ja Ekokymppi seuraa jätehuollon toteutumista kiinteistöllä näiden tietojen avulla. Jätelain uudistuksessa kuntien velvollisuudeksi tuli myös lietekaivojen tyhjennyksien kirjaaminen ja seuraaminen kuljetusrekisterissä.

Jätehuollon kuljetusrekisteriin on kerätty tietoja kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmistä. Ennakkotietoja on saatu kuntien jätevesilaitoksilta (kunnalliset viemärit) ja jätehuoltourakoitsijoilta (kiinteistöt, joilla on tehty lietekaivojen tyhjennyksiä viime vuosina). Tämän lisäksi Ekokymppi lähetti pari vuotta sitten yli 10.000 kyselylomaketta, joissa tiedusteltiin kiinteistöt jätehuollon tilanne myös jätevesijärjestelmän osalta. Rekisteri on perustietojen osalta lähes valmis, seuraavassa vaiheessa rekisteriin vastaanotetaan jätehuoltourakoitsijoiden toimittamat lietekaivojen tyhjennystiedot. Tyhjennyksien seuranta aloitetaan aikaisintaan vuoden 2016 aikana.

Lisätietoja toimitusjohtaja Jukka Oikarinen p. 044 7100 070 tai
asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen p. 044 7100 120
sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ekokymppi.fi


torstai 7. toukokuuta 2015

Majasaaren jätekeskuksen vesienkäsittelystä



Majasaaren jätekeskus, ilmakuva 2014

Ekokymppi on hakenut Majasaaren jätekeskuksen ympäristölupaan muutoksia koskien puhdistamolietteiden kompostointia, sivutuoteasetuksen mukaisten biojätteiden käsittelyä tunnelikompostoinnilla sekä energiakasvien tuotantoa. Lupakäsittelyn yhteydessä on otettu kantaa myös jätevesien käsittelyyn jätekeskuksen alueella. Yle Kainuu uutisoi asiasta 5.5.2015 julkaistussa artikkelissaan.

Pohjavesipurkaumasta ylimääräistä vettä
Majasaaren jätekeskuksen vesien käsittelyssä on sisäisiä ongelmia, joihin on puututtu ympäristöluvan tarkistuksissa ja muutoksenhaussa. Yksi ongelma on veden määrä. Kajaanin kaupunki perusti vuonna 1983 Majasaaren kaatopaikan, johon ei tuolloisten määräysten mukaan tarvinnut tehdä nykyisenkaltaisia tiivistysrakenteita. Näiden täyttöalueiden alta kulkee rikkinäisessä ja ruhjeisessa kallioperässä pohjavesipurkauma, joka likaantuu kaatopaikan täytöstä valuvasta vedestä sen alittaessaan täytön. Pohjavesipurkauma havaittiin vuonna 2007, kun jätekeskukseen rakennettiin pohjausta uudelle täyttöalueelle. Tätä aikaisemmin vanhat täyttöalueet ovat laskeneet alleensa koko olemassaolonsa ajan kenenkään tietämättä. Geologit ovat havainnon jälkeen tutkineet kallioperää useaan kertaan, viimeksi viime kesänä, jotta pohjavesipurkauman lähde löydettäisiin ja ylimääräinen vesi voitaisiin ohjata puhtaana pois alueelta ennen kuin se alittaa kaatopaikan. Niin kauan kuin veden alkuperä löydetään, täytön alta kulkeva vesi ohjataan Majasaaren jätevedenpuhdistuslaitokseen.

Tällä hetkellä käytössä oleva puhdistamo on mitoitettu alueella 2000-luvun alussa arvioidun vesimäärän mukaisesti. Jätekeskukseen on tämän jälkeen rakennettu uusia alueita, jotka lisäävät puhdistettavan veden määrää. Puhdistettavia vesiä kerätään mm. biojätteen ja saastuneiden maiden kompostointialueilta. Jätevesiä muodostuu puhdistettavaksi myös kaatopaikan uudelta täyttöalueelta, joka on tiivispohjainen, uudet EU-määräykset täyttävä loppusijoitusalue. Uusilta alueilta suotaantuvat vedet saadaan kerättyä puhdistettavaksi hallitusti.

Jätevesien puhdistamoa ohjataan tietokoneella

Ukkosesta laitevahinkoja
Jätevedenpuhdistuslaitosta ryhdyttiin rakentamaan, kun jätekeskuksen toiminta siirtyi Ekokympin vastuulle v. 2002. Tuolloin tehtiin päätös, että likaiset vedet kerätään talteen salaojituksin ja pumppauksin. Pumppaamoista likainen vesi johdetaan käsiteltäväksi omassa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistuslaitos soveltuu erittäin hyvin kaatopaikkavesien puhdistamiseen. Se pääsee vaadittuihin puhdistustehokkuuksiin normaaleissa olosuhteissa. Laitoksen ongelmia ovat mm. edellä mainituista syistä johtuva veden määrä ja alueen ukkosalttius. Kun ukonilma saapuu Kajaaniin, on hyvin todennäköistä, että Majasaaren jätekeskuksessa tapahtuu ukkosvaurioita. Ukkosen jälkeen Majasaaressa yleensä korjaillaan laitevahinkoja, ja usein juuri jätevedenpuhdistuslaitoksessa. Laitteisto on ollut useita kertoja ukkosvaurioiden vuoksi vajaatehoisena tai toimintakyvyttömänä. Alueen ukkossuodattimia on paranneltu merkittävästi useina vuosina.


Velvoitetarkkailun mittaukset hoitaa puolueeton taho
Häiriötilanteissa jätevettä on jouduttu kierrättämään takaisin jätetäyttöön tai johtamaan maastoon käsittelemättöminä. Maastoon johdettuja vesiä valvotaan velvoitetarkkailuun liittyvien mittauspisteiden avulla. Velvoitetarkkailun mittaukset toteuttaa ulkopuolinen, puolueeton taho. Jätevesistä mitataan typpi-, fosforipitoisuuksia ja orgaanisen aineen määrää. Velvoitetarkkailun mittausten perusteella voidaan todeta, että kaatopaikkavesien vaikutusalue ei ole muuttunut vuoden 1990 jälkeen lainkaan. Kaikista häiriötilanteista on ilmoitettu valvovalle viranomaiselle ympäristöluvan mukaisesti. Rikkoontumisista johtuvien seisokkien vuoksi ei ole aina päästy ympäristöluvan mukaisiin vedenpuhdistuksen poistotehokkuuksiin.

Mittauslaitteet uusitaan v. 2015
Jäteveden määrää mittaavat laitteet ollaan uusimassa tänä kesänä. Niiden toiminnassa on kulumisesta ja kaatopaikkavesien ominaisuuksista johtuvaa epäluotettavuutta. Tällä hetkellä teoreettinen jätevesien määrä ei pidä paikkaansa, koska osa pumpatusta vedestä virtaa takaisin pumppaamoihin, jolloin osa vedestä joudutaan pumppaamaan useampaan kertaan. Lisäksi pumppujen teho hiipuu juoksupyörien kulumisen johdosta, ja nämä aiheuttavat epäluotettavuutta vesien määrän laskentaan. Magneettiputkella todetussa mittausvertailussa jäteveden määrä on arvioitu jopa 30 % pienemmäksi kuin pumppujen käyttöaikaan perustuvassa mittauksessa.

Uusi puhdistamo rakennetaan v. 2016
Tämän hetken tilanteisiin ja ongelmiin on reagoitu suunnittelemalla uusi kapasiteetiltaan suurempi puhdistamo. Puhdistamon rakentamisen arvioitiin toteutuvan kesällä 2015, mutta kustannusarvion ylityksien vuoksi hanke siirtyy vuoden verran. Uuden puhdistamon ukkosriskiin ei saada sataprosenttista suojausta, mutta puhdistamoon suunnitellaan mahdollisimmat hyvät ukkosenjohdattimet.

FAKTAA MAJASAAREN JÄTEKESKUKSEN JÄTEVESIENPUHDISTUSLAITOKSESTA:
  • Alueelta poisjohdetun veden määrä (v.2014) oli 32.900 m³. Tämä vesimäärä vastaa Kajaanin kaupungin jätevedenpuhdistamon kolmen päivän läpivirtaamaa.
  • Ympäristöluvan mukaisen velvoitetarkkailun mittaukset hoitaa ulkopuolinen, puolueeton taho. Tarkkailun tuloksena on voitu todeta, että koko jätevesien puhdistamon toiminnan aikana jätekeskuksen kuormitus näkyy Koljosensuolta laskevassa purossa, mutta Kylkiäisessä, Kivijärvessä tai Mainuanjärvessä veden laadussa ei ollut havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia.  Häiriöt puhdistamon toiminnassa eivät ole nostaneet päästöjä alueen ulkopuolelle. Jätevesien käsittelyyn liittyvät häiriöt ovat aiheuttaneet ongelmia vain jätekeskuksessa sisäisesti, sillä käsittelemätöntä vettä pystytään kierrättämään jätetäyttöön puhdistamon toimiessa vajaalla teholla. Ympäristöluvassa kuitenkin vaaditaan, että jätevesi puhdistetaan vaadittuun tasoon ja sen jälkeen poistetaan alueelta. Näin ollen toimenpiteitä vesienkäsittelyn kehittämiseksi on edelleen tehtävä.
  • Poistotehoprosentti = kuinka monta prosenttia tietystä haitallisesta aineesta pitää poistaa ennen kuin vesi johdetaan ulos alueelta
TOIMINTAVUODET
  • vuosi 2004: puhdistamo otettiin käyttöön
  • vuosi 2006: puhdistamon kapasiteettia laajennettiin ja laitos uudistettiin
  • vuosi 2007: jätekeskuksen jätetäytössä havaittiin öljyä ja rasvoja, jotka tulivat suotoveden mukana puhdistamoon aiheuttaen ongelmia suodattimiin. Jätevesien määrä lisääntyi uusien alueiden ja pohjavesipurkauman havaitsemisen vuoksi
  • vuosi 2008: rakennettiin puhdistamon etupuolelle bioroottori, jolla estetään öljyjen ja rasvojen pääsy puhdistamoon. Samalla rakennettiin orgaanisen aineen jälkipoistoyksikkö.
  • vuosi 2009: salamanisku särki laitteistot, puhdistamo vajaatoiminnassa kesäkuusta syyskuuhun, tuona aikana poistoteho 40 %, muulloin poistoteho 80 %, ukkosenjohdattimia paranneltiin
  • vuosi 2010: alkuvuodesta ongelmia mittauslaitteistossa, tulopumppujen taajuusmuuttajissa ja bioroottorin lamelleissa, jolloin poistoteho 56 %, kesällä salamanisku särki laitteistot uudestaan, josta aiheutui seisokki toimintaan, kaikkien korjausten jälkeen poistoteho 66 %
  • vuosi 2011: alkuvuodesta tuloputket jäätyivät sähkökatkosten vuoksi ja virtausmittareissa oli ongelmia, poistoteho 67 %, alkukesästä seisokki ukkostuhojen jälkeen, loppuvuodesta mittaukset alkoivat toimia epäluotettavasti, joka vaikeutti typenpoistoa, poistoteho loppuvuodesta 46 %
  • vuosi 2012: ongelmia jäätymisen ja mittareiden kanssa, heinäkuussa ukkonen särki puhdistamon toimintakyvyttömäksi (logiikka ja mittarit tuhoutuivat kokonaan), laitos saatiin toimimaan tuhojen jälkeen vasta seuraavan vuoden alusta, toimintavuoden poistoteho oli 72 %
  • vuosi 2013: veden laadunmittauksia ei saatu luotettavasti laitoksen logiikasta, mutta velvoitetarkkailuraportin mukaan koko vuoden poistoteho 49 %
  • vuosi 2014: pitkä edellisvuoden seisokki vaurioitti laitoksen ydintä (ioninvaihtomassaa), ja kun se oli saatu kuntoon, ukkonen vaurioitti laitoksen taas kokonaan, laitos saatiin toimintaan vasta lokakuun lopulla
  • vuosi 2015:  uusitaan jäteveden mittauksiin liittyvät laitteistot
  • vuosi 2016:  Majasaaren jätekeskukseen rakennetaan uusi puhdistamo alueen jätevesien käsittelemiseksi

Lisätietoja toimitusjohtaja Jukka Oikarinen, p. 044 7100 070, jukka.oikarinen@ekokymppi.fi