maanantai 28. joulukuuta 2015

Terveisiä lajitteluasemalta

Joulunpyhien jälkeen neljä Ekokympin lajitteluasemaa avasi porttinsa maanantaina; Hyrynsalmen, Paltamon, Sotkamon ja Puolangan asemat. Sotkamon asemalla oli varmasti vilkkainta, koska siellä saattaa kuuden tunnin aikana käydä toistasataa asiakasta. Paltamon lajitteluasemalla kävi het ensimmäisen puolen tunnin aikana jopa kymmenen asiakasta. Hyrynsalmen ja Puolangan asemat elivät tavanomaista elämäänsä - enemmän tai vähemmän hiljaiselossa.

Vuoden vaihde tuo muutoksia lajitteluasemille siten, että kartonkijätteen keräysvälineet poistuvat kokonaan. Tämä johtuu siitä, että kotitalouksien pakkauskartonkien jätehuolto- ja kierrätysvastuu siirtyy Ekokympiltä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle. Kotitalouksien tulee viedä pakkauspahvit ja -kartongit RINKI-ekopisteille. Jos kuitenkin pahvia sattuu lajitteluaseman kuormassa olemaan, ne otetaan maksutta vastaan energiajätteen keräykseen. Yrityksille palvelu on maksullista kuten tähänkin asti.

Lajitteluasema on nimensä mukaisesti paikka, jossa erilaiset jätteen lajitellaan eri keräysvälineisiin tai kasoihin. Kuorma kannattaa tehdä ja järjestellä jo kotona, jotta purkaminen on helpompaa. Miten kotona sitten tehdä tuo lajittelu? Siihen löytyy ohjeita "Lajitteluasemat palvelevat 2016"-oppaasta, www.ekokymppi.fi > Keräyspisteet ja aukiolo > Lajitteluasemat  Entäpä mitä palvelu maksaa? Useimmin asiakas selviää kiitoksella, koska kodin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja hyötyjätteet kuten metalliromut, puutavarat ja keramiikkajätteet otetaan maksutta vastaan. Vain sekajäte ja energiajäte ovat maksullisia. Hinnat löytyvät myös oheisesta oppaasta.

Tämän mainion jätteen vastaanottopalvelun saa jokainen kainuulainen kiinteistö vuotuisella "perusmaksulla", joka vaihtelee 7 - 28 euron välillä riippuen kiinteistötyypistä ja asukasmäärästä.

Neuvojana käyn silloin tällöin lajitteluasemilla, ja joka kerta siellä oppii jotain uutta. On myös mukava tavata asiakkaitamme silmästä silmään. On hienoa nähdä, miten tottuneesti asiakkaat toimivat lajitteluasemalla ja miten hyvin he osaavat lajitella jätteensä. Niinikään lajitteluaseman hoitajat ovat todellisia jätealan ammattilaisia, jotka tekevät äärettömän tärkeää työtä. Kiitos heille ja kiitos teille, hyvät asiakkaamme, kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta!





@ Sari


maanantai 21. joulukuuta 2015

Jätteen vähentäminen ja lajittelu jouluna

Vältä joulun ikävä kääntöpuoli eli pursuavat roskikset. Anna lahjasi ilman ylenpalttisia
kääreitä ja lahjanaruja. Käytä esimerkiksi värikästä kangasta tai lahjapussia kestokääreenä.
Suosi aineettomia lahjoja ja anna joululahjaksi vaikka lastenhoitoapua, asiointiapua
ikäihmiselle, lumitöitä, pihanhoitoa tai lupaus leipoa pullaa. Myös lahjakortti
kampaamoon, kauneushoitolaan, hierojalle tai jalkahoitoon ilahduttaa varmasti.
Ole tarkkana ruokaostoksilla ja hanki vain tarvittava määrä ruokaa. Jos jouluaterioilta
jää ruokaa, pakasta se myöhemmin syötäväksi tai tee riperuokaa.

Joulujätteiden ABC


 

Sähkökynttiläsarjat ja jouluvalokaapelit ja muut sähkölaitteet viedään Kajaanissa
Entrinkiin ja muissa Kainuun kunnissa Ekokympin lajitteluasemille (maksuton vastaanotto). Myös useimmat kauppaliikkeet ottavat vastaan rikkoontuneita sähkölaitteita.
Vanhat paristot viedään paristonkeräyslaatikkoon, joita on paristoja myyvissä kauppaliikkeissä.
Lisätietoja www.recser.fi .

Palaneet hehkulamput, loistelamput, energiansäästölamput ja led-lamput

Palaneet hehkulamput ovat sekajätettä. Loistelamput, energiansäästölamput ja ledlamput
ovat sähkölaiteromua - vie ne Kajaanissa Entrinkiin ja muissa kunnissa Ekokympin
lajitteluasemille (maksuton vastaanotto).

Vanhat lelut, joissa on paristo / akku tai sähköjohto, kuuluvat sähkölaitteiden keräyspisteeseen.
Laita ehjät muoviset lelut kierrätykseen ja rikkonaiset sekajätteeseen.

Tuikkukynttilöiden ja ulkotulien foliot voit viedä tyhjinä ekopisteelle metallin keräykseen.

Joulukalenterit ja joulukortit ovat energiajätettä. Ellei energiajäteroskista ole, laita ne
sekajätteeseen.

Joulukuusen voit viedä maksutta lajitteluasemalle tai Kajaanin Risu-Mattilaan. Kuusen
voit myös polttaa pilkottuna ja kuivattuna omassa tulisijassa. Taloyhtiöt antavat yleensä
omat ohjeensa joulukuusien hävittämisestä.

Kinkun luut ovat sekajätettä ja lihatähteet biojätettä.
Kinkun paistolientä ei saa kaataa viemäriin tai vessanpyttyyn, sillä se tukkii putket.
Imeytä kinkkurasva käytettyihin lautasliinoihin tai jähmetä se ulkona ja laita sen jälkeen
biojäteastiaan.

Laatikkovuoat (folio) voit viedä ekopisteelle metallinkeräykseen.

Kartonkipakkaukset voit viedä ekopisteelle tai laittaa taloyhtiön kartonki- tai energiajäteastiaan.

Muovipussit, kuplamuovi ja styrox
Muovi kuuluu energiajätteeseen. Jos sinulla ei ole omaa energiajäteroskista, voit viedä
polttokelpoiset muovit maksutta lajitteluaseman tai jätekeskuksen muovinkeräykseen.
Muussa tapauksessa ne laitetaan omaan sekajäteroskikseen.

Lahjapaperit ja lahjanarut
kannattaa ottaa talteen ja käyttää seuraavana jouluna uudelleen.
Jätteenä ne ovat energiajätettä. Ellei energiajäteroskista ole, laita lahjapaperit ja
-narut sekajätteeseen. Aina kannattaa kuitenkin litistää ja sulloa lahjapaperit pienempään
tilaan - esimerkiksi maitopurkkiin mahtuu muovipussillinen lahjapaperia!

Uuden vuoden tinat kannattaa ottaa talteen ja käyttää uudelleen seuraavana vuonna.
Jätteenä tinat hävitetään viemällä ne lajitteluasemalle / jätekeskukseen vaarallisen
jätteen keräykseen.

Ilotulitteet ja räjähteet on käyttämättöminä vietävä poliisilaitokselle. Räjähteiden jäännökset
laitetaan energia- tai sekajätteeseen.

Ekokymppi jouluna
Ekokympin toimisto, lajitteluasemat ja Majasaaren jätekeskus palvelevat uudenvuodenaattona
31.12. normaalisti. Jouluaattona, joulupyhinä, uudenvuodenpäivänä ja loppiaisena toimipisteet
ovat suljettuina. 

Hyvää ja rauhallista joulua!

@ Sari Komulainen

perjantai 18. joulukuuta 2015

Kesätyöpaikka Snapchattaajalle


Ekokätköily-kisa toteutetaan Snapcahtissa


EKOKÄTKÖILY -kisa

Ekokymppi järjestää kesäkuussa Snapchatissa Ekokätköily-kisan. Tarjoamme kisan järjestämisestä kuukauden kesäpestin kainuulaiselle nuorelle. Sinä 15-25 –vuotias nuori, joka hallitset snapchattailun, olet luova, rohkea, ennakkoluuloton ja sosiaalinen, haluamme sinut meille töihin! Suunnittelet ja toteutat yhdessä viestintätiimimme kanssa mullistavan Snapchat-kisan, jossa valloitamme sosiaalisen median riemukkaalla idealla.

TYÖNHAKU

Työhakemukseksi toimita yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, syntymävuosi) ja neljä itse ottamaasi kuvaa, muita tietoja ei tarvita. Kuvien aihe on vapaa, mutta vinkiksi kerromme, että kannattaa tutustua Ekokympin toimintaan nettisivuillamme www.ekokymppi.fi. Työhakemus täytyy olla sellaisessa muodossa (esim. doc, docx, pdf, ppt, rtf), että se on tulostettavissa yhdelle A-neloselle. Työhakemus tallennetaan tietylle nettisivulle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin Ekokätköilyn facebook-sivulla, kannattaa seurata sitä. Hakuaika on 25.1.-12.2.2016. Kesäpesti alkaa viikoilla 22-23, tarkempi aloitusajankohta sovitaan valitun kanssa. Palkka on 1.000 €/kk.

Kesäpestiä voi hakea myös työparina, jolloin molempien hakijoiden yhteystiedot kirjataan työhakemukselle. Palkka jaetaan työparin kesken.

KISAN RAAMIT VALMIINA

Ekokätköily -kisassa on tarkoitus etsiä päivän aikana julkaistavien kuvavinkkien avulla tietty jätehuoltoon liittyvä paikka, asia tai joku muu kohde. Kesäpestin pari ensimmäistä viikkoa käytetään suunnitteluun ja parin viimeisen viikon aikana järjestetään itse kisa. Kohteita vaihdetaan esimerkiksi parin päivän välein, ja oikeiden vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Kisan raameja on tähän saakka pohdittu, loput suunnitellaan kesäpestiläisen kanssa, joten villejä ideoita häneltä kaivataan. Kesäpestiläinen hoitaa kilpailun toteuttamisen, kuvavinkit, vastaukset ja tiedottamisen sosiaalisessa mediassa.

LISÄTIETOJA VERKOSTA

Lisätietoja työhausta voi kysellä facebook kautta Ekokätköily-tapahtuman sivulla (järjestäjänä Kurre Kainuulainen). Seuraa kisavalmisteluja myös muualla somessa (facebook Kurre Kainuulainen, snapchat Ekokymppi, blogi www.ekoaviisi.blogspot.fi, twitter @ekokymppi).

@Marjut

tiistai 1. joulukuuta 2015

Yhtymäkokous vahvisti jätetaksan ja talousarvion

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymäkokous kokoontui perjantaina 27.11.2015 päättämään vuoden 2016 jätetaksasta ja talousarviosta. Toimintaa jatketaan entisten linjausten perusteella. Tulevat muutokset ovat olleet tiedossa jo pitkän aikaa, joten niiden vaikutukset ensi vuoden toimintoihin on helppo ennakoida.


JÄTEVERONKOROTUS NOSTAA TONNITAKSOJA

Jäteverolakiin on tehty esitys, jonka mukaan loppusijoitettavien jätteiden jäteveroa korotetaan 15 €/ tonni, jolloin jäteveroa peritään 70 €/tonni. Yhtymäkokous on päättänyt, että Ekokympin jätetaksassa nostetaan vastaanottohintoja jäteveron korotuksen verran. Edellytyksenä korotukselle on se, että eduskunta hyväksyy jäteveron korotuksesta tehdyn lakimuutoksen. Vuosimaksuihin ja hyödynnettäviin jätteisiin jäteveron korotuksella ei ole vaikutusta. Vakituisen henkilöstön  määrä pidetään ennallaan, vaikka kuntayhtymän työntekijöitä on jäämässä eläkkeelle. Ostot toteutetaan kilpailutuksien kautta tehtävillä ostopalvelusopimuksilla.

SEKAJÄTTEET JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEEN

Toiminnallisesti isoin muutos tapahtuu jätteenkäsittelyssä. Sekajäte kuljetetaan Varkauteen Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen kesäkuusta alkaen. Riikinvoima Oy on jätteenpolttolaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Ekokymppi on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä.

Jätemäärien on muutoin arvioitu pysyvän aiemmalla tasolla, sekajätteen osalta käsittelymenetelmät vain muuttuvat. Erilliskerätty energiajäte ja osa sekajätteestä käsitellään omana toimintana kuten ennenkin.

UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Majasaaren jätekeskuksen jätevesienkäsittelyä uudistetaan. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti eikä tehokkuus ole riittävää tulevaisuutta ajatellen, joten vesienkäsittely vaatii uuden laitoksen. Vanha vesienkäsittelylaitos on jo kymmenen vuotta ja mitoitukseltaan liian pieni.  Laitoksen arvioitu kokonaishinta on 850.000 €. Muita merkittäviä investointeja ei vuodelle 2016 ole suunnitelmissa.

Faktaa:

  • Yhtymähallitus käyttää ylintä päätäntävaltaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä.
  • Yhtymähallituksessa on edustaja kaikista kuntayhtymään kuuluvista kunnista.
  • Yhtymäkokous kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Loppuvuoden kokouksessa vahvistetaan mm. seuraavan vuoden jätetaksa ja talousarvio. Kevään kokouksessa mm. hyväksytään tilinpäätös ja tehdään muita ajankohtaisia päätöksiä.
  • Ekokympin toimitusjohtaja toimii esittelevänä virkamiehenä yhtymäkokouksissa.

Lisätietoja yhtymäkokouksen päätöksistä toimitusjohtaja Jukka Oikarinen p. 044 7100 070.

@ Marjut

tiistai 24. marraskuuta 2015

Kestävämpää joulua

JOULU

Joulu on suomalaisten tärkein vuotuisjuhla. Nykyinen joulu on peräisin 1800-luvun kaupungissa asuvien säätyläisten joulusta. Koti haluttiin koristella, joulukuusi tuotiin sisälle ja siihen hankittiin koristeet Saksasta. Kuusi sai tuolloin oksilleen myös kynttilät. Monet nykyiset jouluruuat ja leivonnaiset saivat paikkansa jo tuon ajan säätyläisjoulussa. Joulupukki tuli kotiin antamaan lahjoja. Joulupukki tosin oli tuohon aikaan vielä ankara kasvattaja, sillä lasten tuli olla kilttejä koko vuoden, että lahjoja tuli jouluna. Maalliset joululaulut myös yleistyivät. 1950-luvulla joulu oli jo levinnyt kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja sen suosio vain kasvoi elintason noustessa. (Uusi ajantieto, 1990.) Joulu on tällä hetkellä yltäkylläinen juhla, siihen kulutetaan noin 500 € jokaista suomalaista kohden. (Joulu numeroiden valossa 2014). Joululla on myös kääntöpuoli. Joulu on toisille kulutusjuhlan huipentuma, toisille piinaa, jota maksetaan pitkälle seuraavan vuoden puolelle. Ja on myös niitä, jotka eivät pysty ollenkaan viettämään joulua ainakaan sellaisena kuin se meille näyttäytyy mainoksissa ja mielikuvissa.


KESTÄVÄ

Sana kestävä viittaa kestävään kehitykseen. Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission raportissa vuonna 1987 se määritellään kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. (Ympäristökasvatuksen käsikirja, 2004). Meidän tulisi elää nyt niin, että myös seuraavat sukupolvet pystyisivät elämään maapallolla. Jääkö seuraaville sukupolville mitään? Tarpeet ovat tällä hetkellä suunnattomat ja luonnonvarat hupenevat koko ajan. Tällä hetkellä tarvitaan jo 1,5 maapalloa ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Jos kaikilla maapallon ihmisillä olisi suomalaisten elintaso, tarvitsisimme jo 4 maapalloa. Suomi on tässäkin asiassa yksi maailman parhaista. Tosin rikkaiden arabimaiden elintasolla tarvittaisiin jo 12 maapalloa. (Sitra.)

Suomalaiset käyttävät luonnonvaroja 40 000 kg asukasta kohden vuodessa. Tähän on laskettu tavaroiden ja palvelujen koko elinkaareen käytetyt luonnonvarat. Puhutaan materiaalijalanjäljestä. Kestävä käyttö olisi vain 8 000 kg asukasta kohden vuodessa. (Sitra.) Suomalaisten materiaalijalanjäljestä tekee suuren kylmä ilmastomme ja pitkät välimatkat. Silti voi sanoa, että me suomalaiset elämme jatkuvaa joulua. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle eurolla päivässä ja vajaa 2,5 miljardia ihmistä 1,5 eurolla päivässä. (Suomen YK-liitto).


KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ?

Kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudellinen, ekologinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys on otettava huomioon niin paikallisesti kuin myös globaalisti. Usein taloutta pidetään kestävyyden ylläpitävänä tekijänä. Talous ei pysy kuitenkaan pidemmän päälle pystyssä ilman muita tekijöitä, joista tärkein on ekologinen kestävä kehitys eli luonnon huomioon ottaminen. (Kestävän kehityksen osa-alueet.)

Liiallinen luonnonvarojen kulutus aiheuttaa seuraamuksia. Fossiilisten luonnonvarojen (mm. öljy ja kivihiili) käyttö aiheuttaa kasvihuoneilmiön eli ilmasto lämpenee. Seuraukset näkyvät kuivuutena ja aavikoitumisena, toisissa paikoissa taas tulvina ja hirmumyrskyinä. Ylikulutus näkyy myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisenä, tästä esimerkkinä viljelymaiden lisääminen sademetsien ekosysteemien kustannuksella. Maapallon ihmisistä suurimman taakan kantavat köyhien maiden asukkaat, ja erityisesti näiden maiden heikommissa asemissa olevat eli naiset ja tytöt. Naiset vastaavat veden ja polttopuiden hausta, ruuanlaitosta ja usein myös viljelyksistä. Vettä ja puita voi joutua hakemaan aina vain kauempaa ja kauempaa. (Naiset ja köyhyys.) Luonnonvarojen kohtuuton käyttö lisää myös ilmansaasteita (esimerkiksi rikkipäästöt ja pienhiukkaset) ja jäteongelmia. Jätemäärät kasvattavat kaatopaikkoja. Kaatopaikat tuottavat metaania, joka on hiilidioksidin ohella ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu. Suomessa metaani saadaan kaatopaikoilta jo suurelta osin hyötykäyttöön, mutta useissa maissa se on vielä ongelma. Kaatopaikat ovat myös terveyden kannalta vaarallisia paikkoja. Usein näkee kuvia, joissa köyhien maiden lapset työskentelevät kaatopaikalla.


KESTÄVÄMPI JOULU

Kestävä kehitys on myös sitä, että yksilö ottaa vastuun omista valinnoistaan. (Yhteinen käsitys). Tärkeää olisi kulutuksen vähentäminen tai kohtuullistaminen. Se voidaan toteuttaa ostotottumuksia muuttamalla. Ostetaan mieluummin laatua kuin määrää. Ehkä löydänkin tarvitsemani villapaidan kirpputorilta? Lisäksi kannattaa seurata sähkö-, vesi- ja jätelaskuja. Voisinko säästää mahdollisesti energiaa ja vettä? Voisinko säästää lajittelemalla jätteet? Kävely, pyöräily ja kimppakyydit säästävät luonnonvaroja. Voidaan suosia myös kotimaan matkailua. Myös asunnon neliömäärää voi miettiä – voisinko asua pienemmässä? Omat pieniltä tuntuvat säästöt ovat isommassa mittakaavassa suuria säästöjä.

Juhlana joulu on kuitenkin tunnelmallinen perheen juhla, jolloin annetaan lahjoja pyyteettömästi. Suomalaiset haluavat jouluna jakaa hyvää. Vuonna 2014 lahjoitettiin esimerkiksi Pelastusarmeijan joulupatoihin lähes miljoona euroa. Myös köyhien maiden lapsia muistettiin, suosituimmat eettiset lahjat liittyivät koulutukseen eli lahjoitettiin varoja ammatin hankkimiseen ja koulupukuun. (joulu numeroiden valossa 2014.) Annetaan oikealle joululle mahdollisuus – vietetään se vähemmällä kuluttamisella <3.

@Anu Koskela

LÄHTEET:



Joulu numeroiden valossa 2014. Tilastokeskus.

http://www.stat.fi/tup/kirjasto_tieto/joulutilastot_2014.html

Kestävän kehityksen osa-alueet. http://www.peda.net/veraja/jko/kipina/kipina/mita/osat

Naiset ja köyhyys. http://www.maailma.net/node/141292/1/9364

Sitra:

http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/materiaalijalanjalki-kertoo-luonnonvarojen-kokonaiskayton

Suomen YK-liitto. http://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/eriarvoisuus

Uusi Ajantieto 1990. Tekijät: Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J.U.E. WSOY. Porvoo.

Yhteinen käsitys. http://www.yhteinenkasitys.fi/kasite/kestava-elamantapa



Ympäristökasvatuksen käsikirja 2004. Toim. Cantell, Hannele. PS-kustannus. Juva.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Ekopisteet tuottajien vastuulle

Ekokympin tiedote 12.10.15 kertoo: 
Ekopisteillä kerättävät kotitalouksien pakkausjätteet – lasi, metalli ja kartonki – siirtyvät ensi vuoden alussa tuottajien vastuulle. Kainuussa tämä tarkoittaa sitä, että Ekokymppi ei enää ylläpidä ekopisteitä, vaan sinne kuuluvien jätteiden keräyksen ja kierrätyksen järjestäminen on pakkausten tuottajien vastuulla.

Tuottajat järjestävät pakkausjätteen keräyksen 1 850 RINKI-ekopisteellä koko maassa. RINKI-ekopisteet on tarkoitettu vain kotitalouksien pakkausjätteiden keräykseen. Jokaisessa 1 850 pisteessä kerätään vähintään kuitu-, metalli- ja lasipakkauksia, ja lisäksi 500 pisteessä muovipakkauksia.

Ekopisteiden ulkoinen ilme muuttuu
Lähes kaikki Kainuun kolmisenkymmentä ekopistettä säilyvät paikoillaan, mutta niiden ulkoiset ilmeet muuttuvat RINKI-ekopisteiden mukaisiksi. Kajaanissa vuoden vaihteessa poistuvia ekopisteitä ovat Kauppatori, Kuurna ja Vehkatie. Muualla Kainuussa Kontiomäen Siwan ja Ukkohallan ekopisteet poistuvat käytöstä. Yksittäiset lasin- ja metallinkeräyspisteet, joita on Kainuussa yhteensä 19 kpl, poistuvat käytöstä loka-marraskuun aikana. Paperinkeräys säilyy kaikilla ekopisteillä.

Kajaanin Vehkatien ekopisteen käyttäjät voivat saada korvaavan pisteen Kehräämöntielle, koska tuottajayhteisöt suunnittelevat uutta RINKI-ekopistettä yrityspuistoalueelle. Myös Vuokattiin on tulossa uusi RINKI-ekopiste.

Muovinkeräys Kajaaniin ja Sotkamoon
Tuottajayhteisöt ryhtyvät keräämään myös kotien muovipakkauksia. Kainuuseen tulee keräyspisteitä Kajaaniin ja Sotkamoon.

Lajitteluohjeet RINKI-ekopisteillä
Ekopisteiden lajittelusäiliöihin saa tuoda pakkausjätettä RINKI Oy:n lajitteluohjeiden mukaisesti:


Lisätietoa Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n sivuilta: www.rinkiin.fi

Blogin kirjoittaja kommentoi:
Meillä Kainuussa tämä uudistus ei oikeastaan muuta mitään. Lajitteluohjeet pysyvät samanlaisina ja lähes kaikki ekopisteet pysyvät paikoillaan. Lajitteluohjeista "lasi"-jätteestä lienee eniten kysymyksiä. Takavuosinahan lasinkeräykseen sai lasipurkkien lisäksi laittaa keramiikkaa, posliinia, peililasia ja jopa hehkulamppuja, koska nämä käytettiin hyödyksi maanrakentamisessa. Vuosi sitten lajitteluohje muuttui siten, että lasinkeräykseen kelpaa ainoastaan pakkauslasi eli lasipullot ja purkit. Nykyisellään lasipakkaukset päätyvät Englantiin uusiolasin valmistukseen, ja siksi oikea lajittelu on tärkeää. Keramiikka, posliini, peililasi ja tasolasi ovat ns. kunta-lasia, jonka kunta hyödyntää maanrakentamisessa. 

Pakkauslasi (lasipullot ja lasipurkit) > vie ekopisteelle
Kunta-lasi (keramiikka, posliini, tasolasi, peililasi, kristalli) > vie lajitteluasemalle / Majasaaren jätekeskukseen / Entrinkiin

Näillä mennään - vireää kierrätyssyksyä toivotellen
@Sari Komulainen

perjantai 9. lokakuuta 2015

Tuikkujahti tulee taas!




Ekokymppi järjestää jälleen leikkimielisen Tuikkujahti-kilpailun peruskoululaisille Kainuussa. Kilpailussa kerätään käytettyjen tuikkukynttilöiden alumiinikuoria. Voittaja on luokka, joka kerää eniten tuikkukuoria oppilasta kohden. Tuikkujahti-kilpailu järjestetään Suomessa samanaikaisesti 13 jätelaitoksen alueella. Kisan tavoitteena on kannustaa koululaisia lajitteluun ja kulutustottumustensa tarkkailuun ja kehittää luovuutta ja sosiaalisen verkostoitumisen taitoja käytettyjen tuikkukuorien etsinnässä. Samalla pyritään tehostamaan metallin kierrätystä ja muuta jätehuoltoa.

Tuikkumatikkaa



Saaliin laskentaa viime talvena


Tuikkujahdin säännöt
- Kilpailuaika 1.11.2015– 31.1.2016.
- Ilmoittautuminen 1.–30.11.2015 klo 16.00 mennessä
- Tuloksen ilmoitus 1.2.2016 klo 16.00 mennessä.
- Kuoret lasketaan ja suhteutetaan luokan tai ryhmän oppilasmäärään. Voittaja on luokka/ryhmä, joka on kerännyt eniten tuikkukuoria/oppilas.
- Ryhmäkoko: vähintään 10 oppilasta, enintään 40 oppilasta.
- Kerätään vain tuikkukuoria, ei muita alumiinisia pakkauksia esim. roihujen kuoria.
- Tuikut on pakattava irrallaan vahvoihin jätesäkkeihin. Ei pikkupusseja säkin sisälle!
- Jahtiin voivat osallistua peruskoulun 0–9 luokat.
- Kilpailijaluokan on säilytettävä metallikuoria, kunnes Ekokymppi noutaa ne helmikuun 2016 aikana.

Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, johon linkki oli avoinna marraskuun ajan Ekokympin nettisivuston pääaukeamalla. Tulokset julkistetaan perjantaina 5.2.2016 klo 10.00 Ekokympin ja Tuikkujahdin verkkosivuilla. Palkinnoksi voittajaluokalle/ryhmälle Ekokymppi antaa 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi tullut luokka/ryhmä saa 200 € ja kolmas 100 €. Muiden osallistuneiden kesken arvotaan 100 euron rahapalkinto. Lisäksi jokaiselle jahtiin ilmoittautuneen luokan oppilaalle annetaan pieni Tuikkujahti-muisto. Kaikki kilpailijaluokat saavat osallistumisestaan diplomin.

Keräysvinkkejä jahtaajille:
- Tarkoitus ei ole lisätä tuikkujen kulutusta! Verkostoitukaa: kysykää tuikkukuoria naapureilta, työpaikoilta, ravintoloista…
- Kerätkää vain tuikkukynttilöiden kuoria, ei ulkoroihuja.
- Laskekaa tuikkukuoret ajoittain, jottei saalis ehdi kasvaa liian suureksi. Oppilaat voivat itse laskea tuikut. Tuikkukuorien laskemisesta voi tehdä hauskan oppimistilanteen kehittelemällä omia laskemista nopeuttavia tapoja.
- Kerätkää tuikkukuoret irrallaan vahvoihin jätesäkkeihin (ei pikkupusseja säkkeihin).
- Tuikkukuoria ei ole pakko litistää, mutta voitte tehdä sen halutessanne tilan säästämiseksi.
- Pienet steariinijäämät eivät haittaa. 

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Uusimman jätetutkimuksen tulokset

Ekokympin uusimman jätetutkimuksen tulokset ovat selvillä. Elokuussa tehty tutkimus selvittää viime joulukuisen tutkimuksen tavoin polttokelpoisen jätteen, pakkauksien ja kierrätyskelpoisen materiaalin osuutta kainuulaisen kotitalouden roskapussissa.

Tulosten mukaan keittiöbiojätettä on sekajätteessä 27%, muovi- ja kartonkipakkauksia 25% ja oikeaa sekajätettä 18%. Muut jätelajit jäävät kaikki alle 10% osuuteen. Alla oleva taulukko kertoo tarkemmin jätelajijakauman. Tutkimusnäytteet on poimittu samoilta alueilta kuten viime joulukuussa eli Sotkamon ja Kajaanin jätekuormista. Sotkamon kuormat ovat taajama-alueelta ja Kajaanin kuormat sekä taajamasta että haja-asutusalueelta.



Tulokset ovat samansuuntaiset kuin joulukuun tutkimuksessa. Biojätteen määrä on luvattoman suuri. Lähtökohtaisesti sitä ei saisi olla sekajätteen joukossa lainkaan, koska Ekokympin jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikkia asuinkiinteistöjä lajittelemaan biojätteen. Tulevaisuudessa biojätteen lajittelu on entistäkin tärkeämpää, koska vuoden päästä kainuulaisten sekajäte kuljetetaan ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Jos kosteaa biojätettä on sekajätteen joukossa, huononee jätepolttoaineen lämpöarvo ja poltettavuus. Biojäte myös altistaa ekovoimalaitoksen kattilaa korroosiolle.

Lajittele biojäte 

Taloyhtiössä homma hoituu siten, että asukkaat lajittelevat jo keittiössä bioskat omaan keräysastiaan ja tyhjentävät sen pihalla olevaan biojäteroskikseen. Omakotitaloissa tehdään samoin, paitsi että vaihtoehtona keräysastialle voi olla oma kompostori. Loma-asunnoilla kompostointi - vaikkapa käymäläjätteen seassa - on toimiva ja helppo tapa käsitellä maatuva jäte omatoimisesti. Me Ekokympin neuvojat opastamme mielellämme kompostointiasioissa ja muissa jätehuollon ja lajittelun pulmissa. Ota yhteyttä Sariin tai Anuun!



Jätetutkimuksen loppuraportti valmistuu myöhemmin syksyllä. Sitä odotellessa voimme tehdä omasta ja läheisten elämästä mukavaa ja mielekästä: lajittelemme jätteet ja viemme ne oikeisiin paikkoihin, pidämme ekopisteet siisteinä ja toimitamme vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet Entrinkiin tai lajitteluasemille. Ja pidämme muutoinkin arvokkaasta elinympäristöstämme hyvää huolta. Aivan kuten itsestämmekin.
Kiitos.

@Sari

Lisätietoa Ekokympin jätetutkimuksista antaa Ekokympin neuvoja Anu Koskela p. 044 0710 067 

perjantai 4. syyskuuta 2015

Dyykkaus kielletty!

Huolellisesti lajiteltu jäte on kiinnostava materiaali raaka-ainemarkkinoilla. Tästä on hyvä osoitus vastikään Helsingin seudulla paljastanut sähkö- ja elektroniikkaromun rosvokopla. Lajitteluaseman hoitajat pettivät kuntalaisten ja työnantajansa luottamuksen, kun välittivät kuntalaisten lajitteluasemille jätteenä tuomia laitteita eteenpäin hyötymistarkoituksessa. Tapauksesta on meneillään rikostutkinta ja lisäksi tietysti selvitellään työntekijän työsuhteeseen liittyviä asioita. Kyse lienee pahemman luokan dyykkausrikoksesta.

Ekokymppi valvoo aluekeräyspisteiden tapahtumia valvontakameroilla.


Dyykkaus on aina kielletty
Kun asiakas toimittaa jätteensä keräyspisteisiin, joko miehittämättömiin ekopisteisiin tai aluekeräyspisteisiin tai miehitetyille jäteasemille, jätteen haltijaksi muuttuu jätelaitos. Toinen asiakas ei saa ottaa keräysvälineistä jätteitä omiin tarpeisiinsa. Jätteentuoja on jo tehnyt päätöksen siitä, että ko. materiaali on jätettä ja luovuttanut sen jätelaitoksen käsiteltäväksi. Vaikka ko. tuote olisi kierrätys- tai käyttökelpoinen, ei sitä voida luovuttaa toiselle asiakkaalle eikä sitä saa itse mennä ottamaan keräysastiasta. Jätteentuojan päätöstä on kunnioitettava jo henkilökohtaisuuden suojankin vuoksi. Jätelaki tukee tätä asiakkaan suojaa, ja se määrittelee, että keräysvälineeseen jätetty jäte on jätteenkäsittelijän omaisuutta. Jos keräysvälineestä kerää jätteitä itselleen, se voi olla rikos tai siihen luokiteltava rike. Dyykkaus on siis aina kielletty.

Kameravalvonta paljastaa dyykkarit
Ekokympin keräyspisteillä on silloin tällöin tullut esille tapauksia, joissa jätepusseja on avattu ja tutkittu onko niissä mukaan otettavaa jätettä. Näitä tapauksia on tullut tietoisuuteen miehittämättömillä keräyspisteillä. Kameravalvonnan avulla tapauksiin puututaan aktiivisesti, ja asiakas saa tällaisesta toiminnastaan huomatuksen. Miehitetyillä asemilla eli Majasaaren jätekeskuksessa ja kuntien lajitteluasemilla valvonta on tältä osin helppoa, koska aukioloaikoina on aina henkilökuntaa paikalla.

Harkitse ja kierrätä
Joskus dyykkauskielto tuntuu kohtuuttomalta, kun hyvääkin tavaraa on toimitettu jätteeksi. Niinpä jokaisen tavaransa poisheittävän kannattaa ensin harkita, kelpaisiko tuote vielä kierrätykseen, toimittaa se kierrätyskeskukseen tai kirpputorille tai lahjoittaa eri kanavia pitkin sitä tarvitsevalle. Netti on pullollaan erilaisia sivustoja, joissa voi myymällä tai lahjoittamalla päästä eroon itselle tarpeettomasta tavarasta. Allekirjoittaneella on erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi Facebook-sivustoista, jonne voi tehdä ilmoituksen, jopa kuvien kanssa, ylijäämätavarasta. Akvaariot, urheiluvälineet, valaisimet, matonkuteet ja muut roinat ovat vaihtaneet nopeasti omistajaa hyvässä hengessä.

@ Marjut

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Risu-Mattila - uusi puutarhajätteen vastaanottoalue


Kajaanilaisten puutarhajätteiden vastaanottopaikka on muuttunut. Auralan kompostointialue on lopettanut toimintansa heinäkuun lopussa. Uutena vastaanottopaikkana kuntalaisia palvelee jo Ekokympin Risu-Mattila. Se on helpon kulkumatkan päässä kaupungista, pari kilometriä Vuoreslahdentietä, josta liittymä johtaa suoraan vastaanottoalueelle. Vuoreslahdentiellä on opastekyltit liittymässä. Portilla on selkeä opastus jätteiden vastaanottoalueista. Alue on avoinna kaikkina vuorokauden aikoina läpi vuoden.

Risu-Mattila on Lohtajan lähiön takana, osoittessa Vuoreslahdentie 191, 87700 Kajaani.
Alueella on selkeä opastus heti portilta lähtien



AVAJAISET tiistaina 11.8.2015 klo 10-14, makkaratarjoilu
Risu-Mattilassa juhlistetaan alueen käyttöönottoa tiistaina 11.8.2015 klo 10-14. Tervetuloa tutustumaan alueeseen ja nauttimaan grillikuumista makkaroista. Talo tarjoaa!

Haravointijätealueelle vastaanotetaan vain ruohosilppua ja kasvinosia.
Risut ja oksat on vietävä toiseen kasaan.

Haravointitähteet on purettava pois jätesäkeistä ja muovipusseista.
Alueen laidalla on jäteastia muoviroskaa varten.


ASUINKIINTEISTÖT MAKSUTTA, YRITYKSILTÄ KÄYNTIMAKSU
Asuinkiinteistöjen risut, haravointitähteet ja yksittäiset kannot voidaan maksutta jättää alueelle. Kaupan, teollisuuden ja liikekiinteistöjen ja julkisten alueiden risu- ja haravointikuormista sekä kannoista peritään käyntimaksu.

Kannoista peritään käyntimaksu.

Kannot tekevät poikkeuksen asuinkiinteistöjen laskutukseen. Jos alueelle tuo yksittäisiä kantoja suuremman kuorman kantoja, peritään myös asuinkiinteistöltä käyntimaksu. Käynnistä on täytettävä tällöin lähetyslista.

LÄHETYSLISTA TÄYTETTÄVÄ AINA KEVYTPERÄKÄRRYÄ SUUREMMISTA KUORMISTA
Kaikista Mattilan risualueelle toimitetuista kevytperäkärryä suuremmista kuormista on täytettävä lähetyslista, jossa ilmoitetaan asiakas, jonka kiinteistöltä risut, oksat tai haravointijätteet on tuotu. Lähetyslistan voi tulostaa Ekokympin kotisivuilta tai käyttää Risu-Mattilan vastaanottotilassa valmiina olevia lähetyslistoja. Täytetyt lähetyslistat jätetään vastaanottotilan lukittuun postilaatikkoon. Lähetyslistan perusteella tarkistetaan pitääkö kuorma laskuttaa.

ALUEELLA KAMERAVALVONTA
Risu-Mattilan alueella asiointia valvotaan kameravalvonnan avulla. Valvontakameran kuvien perusteella tarkistetaan, että ne kävijät, joilla on velvollisuus täyttää ja palauttaa asioinnista lähetyslista, sen myös tekevät. Jos lähetyslistan jää palauttamatta, asiakaspalvelu lähettää asiasta huomautuksen auton haltijalle.

YHTENÄINEN TOIMINTALINJA
Puutarhajätteen vastaanottoon on alueen vaihtumisen myötä tullut edellä mainittuja muutoksia asioinnin suhteen. Tämä johtuu siitä, että vastaanotto siirtyy nyt Ekokympin ylläpitämäksi ja halutaan pitää kaikki Ekokympin vastaanottopisteet samojen käytäntöjen ja taksojen osalta samanarvoisina. Ekokympin lajitteluasemilla ja Majasaaren jätekeskuksessa on noudatettu vastaavia toiminta- ja laskutusmenettelyjä jo vuosien ajan.

Lisätietoja asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen p. 044 7100 120 tai
käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen p. 044 7100 059

@Marjut

maanantai 3. elokuuta 2015

Jätetutkimus paljastaa lajittelun virheet

Tutkijat ovat varautuneet roiskeisiin, hajuihin, viiltoihin, kemikaaleihin ja muihin riskitekijöihin hyvällä suojavarustuksella.



Tällä viikolla tehtävässä jätetutkimuksessa otetaan näytteitä kotitalouksista kerätyistä sekajätekuormista. Jätepussit avataan ja jätteet lajitellaan vielä kerran kaikkien lajitteluohjeiden mukaisesti. Aiempi tutkimus tehtiin talvella joulukuussa 2014, kesäajan tutkimus tehdään tällä viikolla Majasaaren jätekeskuksessa. Tutkimuksen keskeisin tavoite on selvittää sekajätteen laatua, koska vuoden päästä kainuulaisten sekajäte kuljetetaan ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Polttoon menevän sekajätteen tulee olla laadultaan sellaista, että siitä saadaan mahdollisimman paljon energiaa. Biojäte on peikko sekajätepussissa, sillä se on painavaa jätettä, jonka kuljettaminen Varkauteen saakka on kallista ja sen energia-arvo on erittäin huono. On selvää, että myös lasit ja metallit heikentävät poltettavan sekajätteen laatua; niitä ei saisi roskapussissa olla ollenkaan, vaarallisesta jätteestä puhumattakaan. 



Roskapussit avataan ja levitetään tutkimuspöydälle. Apuvälineinä käytetään mattoveitsiä, puukkoja ja muovilapioita.

Ensimmäisen tutkimuspäivän aikana on lajiteltu yksi näyte-erä, joka oli kerätty Kajaanin alueelta tyhjennetyistä sekajäteastioista. Tulos osoittaa, että kotitalouksien jätteiden lajittelussa on vielä opeteltavaa. Ensimmäisen näyte-erän tuloksena oli se, että biojätettä oli sekajätteessä 25 %, muovipakkauksia 20 %, oikeaa sekajätettä 20 % ja tekstiilejä 16 %. Muut jätelajit jäivät kaikki alle 10 % osuuteen. 


Sekajätepusseissa on jätettä, jonka olisi voinut lajitella toisin. Tutkimus paljastaa lajittelussa tehdyt virheet.
Jätetutkimuksessa tutkitaan tällä viikolla yhteensä kahdeksan näytettä, jotka kerätään Kajaanin ja Sotkamon alueella tyhjennetyistä jäteastioista. Tutkimukseen voi käydä tutustumassa Majasaaren jätekeskuksen hallissa.

Lisätietoja tutkimuksesta jäteneuvoja Anu Koskela p. 044 0710 067 

@Marjut

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Joku heitti roskat kadulle - pieni katuroskatutkimus



Joku oli heittänyt roskat kadulle

Tänään on Maailman ympäristöpäivä (YK-liitto). Päivän teeman innoittamana neuvojamme Anu Koskela teki työmatkallaan katuroskatutkimuksen. Hän keräsi parin kilometrin pyörätiereitiltä kaikki roskat noin metrin etäisyydeltä pyörätien reunasta. Uskomatonta, kuinka paljon roskaa tuli näinkin pieneltä alalta; karkkirasioita, tupakka-askeja, pahvisia kahvimukeja, särkyneitä pulloja, muovipulloja, erilaista muovia, mehupurkkeja, sanomalehtiä, karkkipapereita, huhhuh!.

Joku oli syönyt karkkia ja nakannut tyhjän karkkilaatikon tai -kääreet tielle, Miksi se ei sopinut enää tyhjänä olemaan taskussa sen aikaa, että olisi tullut roskis kohdalle tai vaikka kotiroskikseen saakka! Joku oli juonut autossa Takeaway-kahvin ja viskannut tyhjän mukin auton ikkunasta pihalle. Olisiko se mahtunut olemaan autossa seuraavalle roskikselle saakka? Joku oli tupakoinut ja viimeisen tupakan jälkeen viskannut tyhjän tupakka-askin kävelytien penkalle. Olihan sekin siellä taskussa juuri äsken; myös se olisi voinut jatkaa matkaansa siellä seuraavalle roskikselle saakka!  Joku oli juonut olutta ja heittänyt lasipullon kadulle. Se oli särkynyt, vaikka Joku tai joku muu olisi voinut saada siitä pantin pulloautomaatista. Onko järkeä?

Älä sinä ole Joku.

Pieni katuroskatutkimus tuloksia:

Muovi: polkupyörän kettinginsuojamuovi kokonainen, auton pölykapselin osa, kuorettomien nakkien pakkaus, muovinen pizzapakkaus, tuc-keksipaketin kääre, useita takeaway- mukin kansia, monenlaisia muovipusseja ja -kasseja, tupakka-askien suojamuoveja, useita suklaapatukoiden kääreitä ja muiden karamellien kääreitä, nuuskarasioita 2 kpl, styroksinen ruoka-annospakkaus, muovipulloja (ei etikettiä) 2 kpl, 6 tölkin olutpakkauksia 4 kpl, 12 tölkin olutpakkaus. Tupakkatoppapakkauksia 5 kpl, filtteripakkauksia  2 kpl, kampa, käsirasvapurkki, muovimuki, epämääräisiä kovan muovin palasia, muovipullon korkki, pieni pala polyuretaania, kaupan pakkauskelmua. Lisäksi oli myös paljon pientä muovia, joista ei saanut selvää mitä ne olivat alun perin olleet. Tupakan tumppeja jaksoin kerätä vain muutaman minuutin, niitä oli maassa todella paljon.

kartonki: tupakka-askeja noin 20 kpl, takeaway –mukeja 3 kpl, olutpakkaus (mäyräkoira), grandipakkaus, aaltopahvia palanen, leipäpussi.

Sekalainen jäte: sipsipussi, karamellikääreitä (alumiinisisus), mainosteippejä.

Paperi: sanomalehti, etikettejä, monisteita, tupakkakääre, pehmopaperia

Lasi: kahden eri lasipullon sirpaleita (ruskea olutpullo ja kirkas pullo)

Metalli: alumiinitölkkejä 5 kpl (osa pantillisia) 

Pienestä katuroskatutkimuksesta tuli paha mieli.

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Kuluntalahden aluekeräyspiste tarkkailussa



Tavoitteena on siisti keräyspiste, jossa käyttäjillä on miellyttävää asioida.

Kuluntalahden aluekeräyspisteellä on ollut toistuvasti ylitäyttymiseen liittyviä ongelmia. Toukokuun alusta alkaen Ekokymppi pureutuu tähän ongelmaan tarkemmin kameravalvonnan avulla. Tarkoituksena on selvittää toimitetaanko jätteet sellaisilta kiinteistöiltä, joista maksetaan aluekeräysmaksu. Tyhjennyskapasiteetti on mitoitettu tällä hetkellä huomioiden ne kiinteistöt, joilta Kuluntalahden alueella kuuluvat aluekeräysmaksun piiriin. Kameravalvonnan avulla selvitetään myös ovatko aluekeräyspisteelle toimitetut jätemäärät ohjeen mukaisia, Yhdellä käyntikerralla voi tuoda jätettä enintään kaksi jätesäkillistä. Lisäksi jätteen on oltava ns. tavanomaista sekajätettä, ei esimerkiksi remontoinnissa tai varaston siivouksessa muodostuvaa jätettä. Tavanomaista sekajätettä on se jäte, jonka kerää keittiönkaapin roskikseen päivittäisessä arkielämässä.

Kameravalvonnan avulla selvitään myös sitä, ovatko keräyspisteen tyhjennysvälit riittävät. Jos kaikki käyttäjät tuovat jätteet asianmukaisesti eli jätemäärä on ohjeen mukainen ja aluekeräysmaksu veloitetaan kohdekiinteistöllä, Ekokympin on lisättävä viikottaisia tyhjennyskertoja, jotta ylitäyttymisiltä vältytään.

Toukokuun ajalta Ekokymppi on lähettänyt huomautuksia Kuluntalahden aluekeräypisteen käytöstä yhteensä 12 kpl. Huomautukset ovat koskeneet luvatonta käyttöä ja suurta jätemäärää. Kun asiakas saa huomautuksen aluekeräyspisteen käytöstä, hänellä on kaksi viikkoa aikaa olla yhteydessä Ekokympin asiakaspalveluun ja tarvittaessa asiaa selvitetään ja annetaan lisäohjeita. Mikäli huomautus on ollut aiheellinen tai asiakas ei ole kuulemisaikanaan ottanut yhteyttä asiakaspalveluun, asiakkaalta veloitetaan jätetaksan mukainen maksu.

Kuluntalahden aluekeräyspiste tyhjennetään kesäaikana kaksi kertaa viikossa.

Lisätietoja käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen p. 044 7100 059

perjantai 15. toukokuuta 2015

Tätä tarkoittaa lietekaivojen tyhjennyksien valvonta

Lietekaivojen valvonta vaatii usean viranomaisen yhteistyötä

VALVONTA ON VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖTÄ
Lietekaivojen tyhjennyksien valvonta on laissa säädetty usean viranomaisen tehtäväksi. Jätehuollon viranomainen ylläpitää jätehuollon kuljetusrekisteriä, johon kirjataan kaivojen tyhjennykset. Mikäli jollakin kiinteistöllä havaitaan lain ja jätehuoltomääräysten osalta poikkeamia, toimitetaan poikkeamatiedot kunnan ympäristövalvonnan viranomaiselle, joka hoitaa tapahtumaan liittyvät valvontatoimet. ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa, että lietettä kuljettavat vain luvanomaavat kuljettajat, ja sen vuoksi jätteenkuljetusrekisterissä ylläpidetään tietoa myös lietekaivojen tyhjentäjistä. Hajavesiasetuksessa määritellään myös teknisiä vaatimuksia jätevesien käsittelyjärjestelmille; teknisissä yksityiskohdissa kunnan rakennusvalvonta neuvoo kuntalaisia.

Ekokymppi ylläpitää Kainuun osalta jätehuollon kuljetusrekisteriä ja seuraa lietekaivojen tyhjennyksiä lain edellyttämällä tavalla. Seurannassa ilmenneitä poikkeamatietoja toimitetaan tarvittaessa eteenpäin valvoville viranomaisille eli kuntien ympäristövalvontaan tai ELY-keskukselle.

LIETEKAIVOTIEDOTE JAKELUSSA
Lietekaivojen tyhjennyksien valvonta on tässä laajuudessaan Kainuussa uutta, niin viranomaisille kuin kuntalaisillekin. Tämän vuoksi asiasta halutaan kertoa jo tässä vaiheessa, kun kuljetusrekisterin perustiedot ovat kunnossa ja tyhjennyksien tapahtumatietoja suunnitellaan vastaanotettavaksi rekisteriin. Viranomaiset ovat yhteistyössä lähettäneet huhti-toukokuussa noin 11.000 tiedotetta niille kiinteistöille, joilla kuljetusrekisterin perustiedon mukaan on tyhjennettäviä lietekaivoja.  Tavoitteena on luoda yhteistyössä hyvä ja käytännönläheinen toimintamalli kainuulaiselle jätehuollon valvonnalle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näinhän sitä sanotaan. Vuonna 2016 viranomaisilla on valmiudet aloittaa rutiininomainen valvonta.

LIETEKAIVOJEN TYHJENNYSVÄLIT
Hajavesiasetus määrää tyhjennysväleistä seuraavaa:
  • saostussäiliöt - tyhjennys vähintään kerran vuodessa
  • pienpuhdistamot - tyhjennys vähintään kerran vuodessa
  • umpisäiliöt - tyhjennys tarvittaessa

USEIN KYSYTTYÄ:
Asiakaspalveluumme on tullut paljon yhteydenottoja lietekaivoihin liittyvistä kysymyksistä. Seuraavassa vastauksia yleisimmin kysyttyihin:

Saako lietekaivon tyhjentää itse?
Saa, mutta tietyin edellytyksin. Lietekaivon saa tyhjentää omalle pellolle omasta kaivosta. Naapurin kaivon tyhjentäminen on sallittua pienimuotoisena naapuriapuna, mutta silloinkin lietteen käsittelyn ja  toimituspaikan tulee täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Ympäristövalvonnan viranomaiset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti suosittele tätä toimintamallia. Jos lietekaivossa on ns. mustia vesiä (WC-vesiä) on ennen maaperälevitystä tehtävä hygienisointi. Tämä toteutetaan yleensä kalkkistabiloimalla (ohje). Omatoimisesta lietekaivon tyhjentämisestä pitää aina tehdä ilmoitus Ekokympille. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla asiakaspalvelu@ekokymppi.fi -osoitteeseen tai käyttää valmista lomaketta.

Onko pakko tyhjentää saostussäiliö kerran vuodessa?
Hajavesiasetus on tässä pykälässään lahjomaton. Periaatteessa viranomaisella ei ole mahdollisuutta hyväksyä harvempaa tyhjennysväliä. Mutta jos kyseessä on loma-asunto tai vakituinen asunto, jossa lietteen määrä on vähäinen, voi tyhjennyksiiin ilmoittaa keskeytyksen. Se hyväksytään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja se ilmoitetaan erillisellä lomakkeella. Ennen keskeytystä kaivojen pitää olla tyhjät.

Jätehuoltourakoitsija tyhjentää kaivot, onko siitä tehtävä ilmoitus Ekokympille?
 Kiinteistön haltijan ei tarvitse tehdä jätehuoltourakoitsijan tekemästä tyhjennyksestä ilmoitusta Ekokympille. Jätehuoltourakoitsija ilmoittaa tyhjentämiensä kaivojen tiedot Ekokympille. Tietoja ryhdytään tallentamaan Ekokympin järjestelmään kuluvan vuoden aikana.

Olen saanut vapautuksen jätevesikaivojen rakenteiden uusimisesta ikäperusteella. Koskeeko lietekaivojen valvonta myös minun kiinteistöäni?
Kyllä koskee. Hajavesiasetus määrittelee jätevesijärjestelmille tiettyjä teknisiä vaatimuksia, ja tästä johtuen useat kiinteistöt joutuvat tekemään remonttia järjestelmiinsä. Joillakin perusteilla saa vapautuksen remontin tekemisestä, mutta lietekaivot ovat siitä huolimatta tyhjennysvälien valvonnassa mukana. Lietettähän kuitenkin muodostuu, vaikka remonttia ei tehtäisikään. Kuntien rakennusvalvonta neuvoo, jos haluat tiedustella jätevesijärjestelmän teknisistä vaatimuksista.

Jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää jätehuollon asioista, me autamme sinua!
Ota yhteyttä Ekokympin asiakaspalveluun p. 08 - 636 616 arkisin klo 9-17.


FAKTAA JÄTEHUOLLON KULJETUSREKISTERISTÄ:

Jätehuollon kuljetusrekisteriin kirjataan asumiseen käytettävien kiinteistöjen eli vakituisten asuntojen ja loma-asuntojen jätehuoltotiedot. Kainuun rekisterissä on noin 50.000 kiinteistön tiedot. Jätehuoltourakoitsijat ilmoittavat rekisteriin tyhjentämiensä jäteastioiden tiedot ja Ekokymppi seuraa jätehuollon toteutumista kiinteistöllä näiden tietojen avulla. Jätelain uudistuksessa kuntien velvollisuudeksi tuli myös lietekaivojen tyhjennyksien kirjaaminen ja seuraaminen kuljetusrekisterissä.

Jätehuollon kuljetusrekisteriin on kerätty tietoja kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmistä. Ennakkotietoja on saatu kuntien jätevesilaitoksilta (kunnalliset viemärit) ja jätehuoltourakoitsijoilta (kiinteistöt, joilla on tehty lietekaivojen tyhjennyksiä viime vuosina). Tämän lisäksi Ekokymppi lähetti pari vuotta sitten yli 10.000 kyselylomaketta, joissa tiedusteltiin kiinteistöt jätehuollon tilanne myös jätevesijärjestelmän osalta. Rekisteri on perustietojen osalta lähes valmis, seuraavassa vaiheessa rekisteriin vastaanotetaan jätehuoltourakoitsijoiden toimittamat lietekaivojen tyhjennystiedot. Tyhjennyksien seuranta aloitetaan aikaisintaan vuoden 2016 aikana.

Lisätietoja toimitusjohtaja Jukka Oikarinen p. 044 7100 070 tai
asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen p. 044 7100 120
sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ekokymppi.fi


torstai 7. toukokuuta 2015

Majasaaren jätekeskuksen vesienkäsittelystä



Majasaaren jätekeskus, ilmakuva 2014

Ekokymppi on hakenut Majasaaren jätekeskuksen ympäristölupaan muutoksia koskien puhdistamolietteiden kompostointia, sivutuoteasetuksen mukaisten biojätteiden käsittelyä tunnelikompostoinnilla sekä energiakasvien tuotantoa. Lupakäsittelyn yhteydessä on otettu kantaa myös jätevesien käsittelyyn jätekeskuksen alueella. Yle Kainuu uutisoi asiasta 5.5.2015 julkaistussa artikkelissaan.

Pohjavesipurkaumasta ylimääräistä vettä
Majasaaren jätekeskuksen vesien käsittelyssä on sisäisiä ongelmia, joihin on puututtu ympäristöluvan tarkistuksissa ja muutoksenhaussa. Yksi ongelma on veden määrä. Kajaanin kaupunki perusti vuonna 1983 Majasaaren kaatopaikan, johon ei tuolloisten määräysten mukaan tarvinnut tehdä nykyisenkaltaisia tiivistysrakenteita. Näiden täyttöalueiden alta kulkee rikkinäisessä ja ruhjeisessa kallioperässä pohjavesipurkauma, joka likaantuu kaatopaikan täytöstä valuvasta vedestä sen alittaessaan täytön. Pohjavesipurkauma havaittiin vuonna 2007, kun jätekeskukseen rakennettiin pohjausta uudelle täyttöalueelle. Tätä aikaisemmin vanhat täyttöalueet ovat laskeneet alleensa koko olemassaolonsa ajan kenenkään tietämättä. Geologit ovat havainnon jälkeen tutkineet kallioperää useaan kertaan, viimeksi viime kesänä, jotta pohjavesipurkauman lähde löydettäisiin ja ylimääräinen vesi voitaisiin ohjata puhtaana pois alueelta ennen kuin se alittaa kaatopaikan. Niin kauan kuin veden alkuperä löydetään, täytön alta kulkeva vesi ohjataan Majasaaren jätevedenpuhdistuslaitokseen.

Tällä hetkellä käytössä oleva puhdistamo on mitoitettu alueella 2000-luvun alussa arvioidun vesimäärän mukaisesti. Jätekeskukseen on tämän jälkeen rakennettu uusia alueita, jotka lisäävät puhdistettavan veden määrää. Puhdistettavia vesiä kerätään mm. biojätteen ja saastuneiden maiden kompostointialueilta. Jätevesiä muodostuu puhdistettavaksi myös kaatopaikan uudelta täyttöalueelta, joka on tiivispohjainen, uudet EU-määräykset täyttävä loppusijoitusalue. Uusilta alueilta suotaantuvat vedet saadaan kerättyä puhdistettavaksi hallitusti.

Jätevesien puhdistamoa ohjataan tietokoneella

Ukkosesta laitevahinkoja
Jätevedenpuhdistuslaitosta ryhdyttiin rakentamaan, kun jätekeskuksen toiminta siirtyi Ekokympin vastuulle v. 2002. Tuolloin tehtiin päätös, että likaiset vedet kerätään talteen salaojituksin ja pumppauksin. Pumppaamoista likainen vesi johdetaan käsiteltäväksi omassa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistuslaitos soveltuu erittäin hyvin kaatopaikkavesien puhdistamiseen. Se pääsee vaadittuihin puhdistustehokkuuksiin normaaleissa olosuhteissa. Laitoksen ongelmia ovat mm. edellä mainituista syistä johtuva veden määrä ja alueen ukkosalttius. Kun ukonilma saapuu Kajaaniin, on hyvin todennäköistä, että Majasaaren jätekeskuksessa tapahtuu ukkosvaurioita. Ukkosen jälkeen Majasaaressa yleensä korjaillaan laitevahinkoja, ja usein juuri jätevedenpuhdistuslaitoksessa. Laitteisto on ollut useita kertoja ukkosvaurioiden vuoksi vajaatehoisena tai toimintakyvyttömänä. Alueen ukkossuodattimia on paranneltu merkittävästi useina vuosina.


Velvoitetarkkailun mittaukset hoitaa puolueeton taho
Häiriötilanteissa jätevettä on jouduttu kierrättämään takaisin jätetäyttöön tai johtamaan maastoon käsittelemättöminä. Maastoon johdettuja vesiä valvotaan velvoitetarkkailuun liittyvien mittauspisteiden avulla. Velvoitetarkkailun mittaukset toteuttaa ulkopuolinen, puolueeton taho. Jätevesistä mitataan typpi-, fosforipitoisuuksia ja orgaanisen aineen määrää. Velvoitetarkkailun mittausten perusteella voidaan todeta, että kaatopaikkavesien vaikutusalue ei ole muuttunut vuoden 1990 jälkeen lainkaan. Kaikista häiriötilanteista on ilmoitettu valvovalle viranomaiselle ympäristöluvan mukaisesti. Rikkoontumisista johtuvien seisokkien vuoksi ei ole aina päästy ympäristöluvan mukaisiin vedenpuhdistuksen poistotehokkuuksiin.

Mittauslaitteet uusitaan v. 2015
Jäteveden määrää mittaavat laitteet ollaan uusimassa tänä kesänä. Niiden toiminnassa on kulumisesta ja kaatopaikkavesien ominaisuuksista johtuvaa epäluotettavuutta. Tällä hetkellä teoreettinen jätevesien määrä ei pidä paikkaansa, koska osa pumpatusta vedestä virtaa takaisin pumppaamoihin, jolloin osa vedestä joudutaan pumppaamaan useampaan kertaan. Lisäksi pumppujen teho hiipuu juoksupyörien kulumisen johdosta, ja nämä aiheuttavat epäluotettavuutta vesien määrän laskentaan. Magneettiputkella todetussa mittausvertailussa jäteveden määrä on arvioitu jopa 30 % pienemmäksi kuin pumppujen käyttöaikaan perustuvassa mittauksessa.

Uusi puhdistamo rakennetaan v. 2016
Tämän hetken tilanteisiin ja ongelmiin on reagoitu suunnittelemalla uusi kapasiteetiltaan suurempi puhdistamo. Puhdistamon rakentamisen arvioitiin toteutuvan kesällä 2015, mutta kustannusarvion ylityksien vuoksi hanke siirtyy vuoden verran. Uuden puhdistamon ukkosriskiin ei saada sataprosenttista suojausta, mutta puhdistamoon suunnitellaan mahdollisimmat hyvät ukkosenjohdattimet.

FAKTAA MAJASAAREN JÄTEKESKUKSEN JÄTEVESIENPUHDISTUSLAITOKSESTA:
  • Alueelta poisjohdetun veden määrä (v.2014) oli 32.900 m³. Tämä vesimäärä vastaa Kajaanin kaupungin jätevedenpuhdistamon kolmen päivän läpivirtaamaa.
  • Ympäristöluvan mukaisen velvoitetarkkailun mittaukset hoitaa ulkopuolinen, puolueeton taho. Tarkkailun tuloksena on voitu todeta, että koko jätevesien puhdistamon toiminnan aikana jätekeskuksen kuormitus näkyy Koljosensuolta laskevassa purossa, mutta Kylkiäisessä, Kivijärvessä tai Mainuanjärvessä veden laadussa ei ollut havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia.  Häiriöt puhdistamon toiminnassa eivät ole nostaneet päästöjä alueen ulkopuolelle. Jätevesien käsittelyyn liittyvät häiriöt ovat aiheuttaneet ongelmia vain jätekeskuksessa sisäisesti, sillä käsittelemätöntä vettä pystytään kierrättämään jätetäyttöön puhdistamon toimiessa vajaalla teholla. Ympäristöluvassa kuitenkin vaaditaan, että jätevesi puhdistetaan vaadittuun tasoon ja sen jälkeen poistetaan alueelta. Näin ollen toimenpiteitä vesienkäsittelyn kehittämiseksi on edelleen tehtävä.
  • Poistotehoprosentti = kuinka monta prosenttia tietystä haitallisesta aineesta pitää poistaa ennen kuin vesi johdetaan ulos alueelta
TOIMINTAVUODET
  • vuosi 2004: puhdistamo otettiin käyttöön
  • vuosi 2006: puhdistamon kapasiteettia laajennettiin ja laitos uudistettiin
  • vuosi 2007: jätekeskuksen jätetäytössä havaittiin öljyä ja rasvoja, jotka tulivat suotoveden mukana puhdistamoon aiheuttaen ongelmia suodattimiin. Jätevesien määrä lisääntyi uusien alueiden ja pohjavesipurkauman havaitsemisen vuoksi
  • vuosi 2008: rakennettiin puhdistamon etupuolelle bioroottori, jolla estetään öljyjen ja rasvojen pääsy puhdistamoon. Samalla rakennettiin orgaanisen aineen jälkipoistoyksikkö.
  • vuosi 2009: salamanisku särki laitteistot, puhdistamo vajaatoiminnassa kesäkuusta syyskuuhun, tuona aikana poistoteho 40 %, muulloin poistoteho 80 %, ukkosenjohdattimia paranneltiin
  • vuosi 2010: alkuvuodesta ongelmia mittauslaitteistossa, tulopumppujen taajuusmuuttajissa ja bioroottorin lamelleissa, jolloin poistoteho 56 %, kesällä salamanisku särki laitteistot uudestaan, josta aiheutui seisokki toimintaan, kaikkien korjausten jälkeen poistoteho 66 %
  • vuosi 2011: alkuvuodesta tuloputket jäätyivät sähkökatkosten vuoksi ja virtausmittareissa oli ongelmia, poistoteho 67 %, alkukesästä seisokki ukkostuhojen jälkeen, loppuvuodesta mittaukset alkoivat toimia epäluotettavasti, joka vaikeutti typenpoistoa, poistoteho loppuvuodesta 46 %
  • vuosi 2012: ongelmia jäätymisen ja mittareiden kanssa, heinäkuussa ukkonen särki puhdistamon toimintakyvyttömäksi (logiikka ja mittarit tuhoutuivat kokonaan), laitos saatiin toimimaan tuhojen jälkeen vasta seuraavan vuoden alusta, toimintavuoden poistoteho oli 72 %
  • vuosi 2013: veden laadunmittauksia ei saatu luotettavasti laitoksen logiikasta, mutta velvoitetarkkailuraportin mukaan koko vuoden poistoteho 49 %
  • vuosi 2014: pitkä edellisvuoden seisokki vaurioitti laitoksen ydintä (ioninvaihtomassaa), ja kun se oli saatu kuntoon, ukkonen vaurioitti laitoksen taas kokonaan, laitos saatiin toimintaan vasta lokakuun lopulla
  • vuosi 2015:  uusitaan jäteveden mittauksiin liittyvät laitteistot
  • vuosi 2016:  Majasaaren jätekeskukseen rakennetaan uusi puhdistamo alueen jätevesien käsittelemiseksi

Lisätietoja toimitusjohtaja Jukka Oikarinen, p. 044 7100 070, jukka.oikarinen@ekokymppi.fi