keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kesämökin jätehuolto järjestykseen


1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin

Mökkikeittiön kaapistoon laitetaan vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet. Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön


Jos sinulla on oma sekajäteroskis, jonka jätehuoltoyritys tyhjentää, huomioi Ekokympin jätehuoltomääräykset liite 1 ”Keräysvälineitä, -paikkoja ja –tiloja koskevat tekniset perusvaatimukset”

Tyhjennysväli sovitaan suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa, mikäli se on enintään 8 viikkoa. Pitempää tyhjennysväliä voit hakea Ekokympistä. Tyhjennysväli on oltava säännöllinen ja ennalta sovittu.

Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info –palvelusta.


3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään. 

Kompostointiohjeita saat Ekokympistä. 

Biojätteet voi mökillä laittaa kompostoivaan käymälään. Käymälän voi rakentaa myös itse. 


4. Ohjeistus

Merkitse / tarroita kaikki roska-astiat.  Tarkempia lajitteluohjeita löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista, Yhteinen juttu-lehdestä ja verkkosivustolta www.ekokymppi.fi.


5. Lajittele sekajäte ja biojäte erilleen

Biojäteastiaan laitetaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet.

Sekajäteastiaan laitetaan kahvi- ja sipsipussit, hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, muovipakkaukset ja tekstiilit. Muovipakkaukset voi halutessaan viedä muovinkeräykseen Ekokympin lajitteluasemalle tai RINKI-ekopisteelle (Kajaanissa).

6. Lajittele myös muut jätteet

Kannattaa kerätä erilleen myös lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville RINKI-ekopisteille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi

Rinki-ekopisteitä löytyy markettien pihoilta.

Vanhat repaleiset vaatteet ja muut tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen. Hyväkuntoiset ja puhtaat tekstiilit voit viedä muovipussissa ekopisteiden UFF-laatikoihin tai kirpputoreille.

Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, -maalit, -liuottimet, torjunta-aineet jne.) ja sähkölaitteet (jääkaapit, televisiot, matkapuhelimet, kahvinkeittimet, loisteputkilamput jne.) otetaan maksutta vastaan Ekokympin lajitteluasemalla.
Suuret jäte-esineet ja –kuormat kuten remonttijätteet, polkupyörät ja huonekalut otetaan myös lajitteluasemalla aukioloaikoina vastaan. Hyötyjäte pienkuormana on maksutonta. Maksuton vastaanotto myös puutarhajätteille – muista kuitenkin lajitella oksat ja haravointiroskat erilleen. 

Lajitteluasemalla otetaan maksutta vastaan esimerkiksi puutavaraa.

Lajitteluasemilla vain seka- ja energiajätteestä peritään maksu. Lajitteluasemat ja muut keräyspisteet: www.kierrätysinfo.fi

Jätteen poltto on kielletty. Vain lämmityksen yhteydessä saa polttaa paperia, pahvia, kartonkia ja käsittelemätöntä jätepuuta. 

Kysy neuvoa Ekokympin asiakaspalvelijoilta. Heitä voit tavata ihan livenä lajitteluasemalla mehutarjoilun merkeissä.

Lisätietoa www.ekokymppi.fi Chat-kanava kello 9 -20 ja jäteneuvonnastamme: 044 071 0067, 044 710 0069, info@ekokymppi.fi

Nautitaan kesästä!

@Sari Komulainen

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Viime vuosi oli loppusijoituksen loppu



Vuoden 2016 alusta astui voimaan kaatopaikkapäätös, joka päättää jätteenkäsittelyn perinteisen tavan lopullisesti. Jätteen loppusijoittaminen päättyy lähes kokonaan ja jätemateriaalivirrat on esikäsiteltävä tavalla tai toisella. Tämä tuo haasteita Ekokympille sekä muille jätealan toimijoille. Käsittelymenetelmiä ja uusia hyötykäyttötapoja on kehitettävä aiemmin loppusijoitetuille materiaaleille. Kotitalouksien rooli huolellisena lajittelijana korostuu myös entisestään, jotta saamme laadukkaita kierrätysmateriaaleja sekä vähemmän käsittelyä vaativaa sekalaista jätettä energiahyödyntämiseen.

Kaatopaikoille ei saa enää sijoittaa orgaanista jätettä.
 Jätekeskuksessa eri jätelaadut käsitellään ja hyödynnetään energiana tai materiaalina.

Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto Leppävirralla eteni suunnitellusti ja ensimmäinen jätetuli syttyi 15.7.2016. Ekovoimalaitos tuottaa lämpöä Varkauden kaupungille ja sähköä omistajilleen noin 640 000 asukkaan hyödyntämiskelvottomasta sekalaisesta jätteestä. Meidän kainuulaistenkin jäte päätyy hyödynnettäväksi Riikinvoimalle. Voimalan rakentaminen on merkittävä edistys kahdeksan Itä-Suomen kunnallisen jätelaitoksen alueella syntyvien hyödyntämiskelvottomien jätteiden hyötykäytön kannalta.

Jätehuolto on ollut puheenaiheena myös valtakunnallisella tasolla. Jätelain ja hankintalain uudistuksen valmistelu etenee eduskunnassa. Hallituksen ohjelmassa on kaventaa jätelailla kunnallisen jätehuollon järjestämisvastuuta vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että kunnat eivät voisi enää tukeutua omistamansa jätelaitoksen tarjoamiin palveluihin vaan joutuisivat hankkimaan ne yksityiseltä sektorilta. Toteutuessaan tämä olisi vähintäänkin erikoinen tilanne. Hankintalain uudistus ei suoranaisesti koske kuntayhtymää, koska markkinaehtoinen toimiminen on jo kielletty julkiselta toimijalta.

Nykyhetken kiertotalousyhteiskunnassa materiaalien kierrätys korostuu entisestään. On tärkeää saada materiaalivirtoja entistä enemmän uudelleen käyttöön ja säilymään kierrossa mahdollisimman pitkään. Kierrätyksellä säästämme luonnonvaroja ja energiankulutusta. Se alkaa sinusta – kiitos, kun lajittelet!


@Jukka Oikarinen

tiistai 9. toukokuuta 2017

Jätteiden yö 9.6.2017

Mitähän sitä kesälomalla tekisi?

Kajaanin Raatihuoneentorilla järjestetään ainakin 9.6.2017 kello 18:00 – 24:00 koko perheelle suunnattu Jätteiden yö –tapahtuma. 


Iltaosiossa kello 18:00 – 20:00 on erityisesti lapsille mietittyä ohjelmaa. MLL Kainuun yhdistys on paikalla tekemässä kasvomaalauksia ja lapset pääsevät myös puhaltelemaan torilla saippuakuplia.

Nälkäisiä ja janoisia kävijöitä palvelee makkaranmyynti ja kahvinmyyntikoju. Tapahtumassa voi arvontalipukkeen täyttämällä voittaa yllätystuotekassin. Tuotekassi arvotaan paikanpäällä aina tasatunnein!

Illalla järjestettävässä kokkisodassa joukkueet tekevät erilaisia ruoka-annoksia hyödyntäen kotoa ylijääneitä aineksia. Sohvanpurkukisassa joukkueet laitetaan muistelemaan, kuinka sohvan purkamisesta syntyvät jätteet kuuluu lajitella. Sohvanpurkukisaan on ilmoittautunut jo mukaan joukkue Kajaanin Hokista ja Kajaanin Hakasta.

Tuunauspajassa pääsee koristelemaan oman taskuun sopivan miniroskiksen, johon on näppärä kerätä purkat ja tumpit talteen. Jäteurakoitsijat esittelevät kiinnostuneille pojille (..ja miksei myös mimmeille) jätekalustoa Raatihuoneentorin laitamilla.

Ja että ajatukset ei pyörisi ihan koko iltaa ”roskahommien” ympärillä, musiikkitarjonnasta vastaa kainuulainen The Heatwave Band, joka on lupautunut soittamaan kolme settiä illan aikana.


Jätteiden yössä musiikkitarjonnasta vastaa kainuulainen The Heatwave Band

Monta kivaa juttua on siis illalle tulossa, kannattaa merkitä aika ylös kalenteriin ja pyörähtää paikalla!

Tarkempaa aikataulua julkaistaan lähiaikoina tapahtuman facebook sivulla: https://www.facebook.com/events/1867980373418330/

@Susanna Hyvärinen

maanantai 10. huhtikuuta 2017

LAJITTELU ON KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Ekokympin toiminnan lähtökohtana on kestävä kehitys. Kestävä kehitys voidaan määritellä monella tavalla, mutta Gro Harlem Brundtlandin komission määritelmä vuodelta 1987 on ehkä parhain. Siinä sanotaan, että kestävää kehitystä on kehitys, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Tällä hetkellä meillä on tarpeita aivan liikaa. Me käytämme luonnonvaroja kohtuuttomasti ja se aiheuttaa koko ajan myös lisää jätteitä. Kainuussakin pelkkää sekajätettä syntyy noin 12 miljoonaa kiloa vuodessa.

Lajittelu on osa kestävää kehitystä ja kiertotaloutta.
Kestävä yhteiskunta tarkoittaa meitä kaikkia ja yhteisesti päätettyjä lakeja ja määräyksiä. Jätteen määrää voi jokainen vähentää turhaa kulutusta vähentämällä. Lisäksi tuottajien pitäisi parantaa tuotteiden laatua, että ne kestäisivät pitempään. Myös jo syntyneelle jätteelle voidaan tehdä jotain. Jätteen määrää voidaan vähentää käyttämällä jätteitä uudelleen. Tästä hyvänä esimerkkinä kirpputorit ja Rinki-ekopisteellä UFF:n keräysastiat. Voimme myös kierrättää lähes kaikkia kodissa syntyviä jätteitä.  Rinki-ekopisteelle voi viedä metallia, lasipakkauksia, kartonkia ja paperia. Kaikki lähtevät tuotantolaitoksiin uusiokäyttöön. Kajaanissa on myös neljä muovipakkausten keräyspistettä (Tokmanni Kasarminkatu, City-market, Prisma ja Entrinki). Näistä pakkausmuoveista tehdään uusiomuovia.

Jätteitä voidaan myös polttaa energiaksi. Energiajäte (palava jäte) tehdään Majasaaressa kierrätyspolttoaineeksi ja sekajäte lähtee polttoon Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Osa sekajätteestä lähtee Bodeniin Ruotsiin. 

Sekajätettä, joka menee ekovoimalaan energiakäyttöön.

Biojätteen paikka on oma kompostori tai kotitalouksista kerättynä Majasaaren jätekeskuksen biojätealue. Biojätteestä tehdään isoissa aumakomposteissa multaa. 

Muu lasi viedään Entrinkiin kuten myös sähkölaitteet. Muu lasi on aiheuttanut viime aikoina kysymyksiä. Mitä on muu lasi? Muu lasi tarkoittaa rikkinäistä juomalasia, lautasta, peiliä, ikkunalasia eli kaikkea muuta paitsi lasipakkausta. 

Lasimateriaaleja ei saa laittaa sekajätteeseen, vaan niille on omat paikkansa.

Vaarallisille jätteillekin on omat keräyspaikkansa. Vanhat lääkkeet voi viedä apteekkiin, paristot kauppaan, energialamput alan kauppoihin ja muut vaaralliset jätteet Majasaaren jätekeskukseen tai Entrinkiin. Ja palautuspullot ja –tölkit viedään tietysti kauppaan. Kaatopaikalle ei mene juuri mitään (mm. tuhkaa ja kiviainesta).


Kaikkein tärkein lenkki kierrätyksessä on kuitenkin jätteen lajittelu kotona. Jätteen lajittelu takaa sen, että jätteet pääsevät hyötykäyttöön. Jos kaikki laitetaan sekajätteeseen, seassa menee paljon jätteitä polttoon, joita olisi voitu käyttää paremmin hyödyksi uusiomateriaalina. Vääränlainen jäte (biojäte, metalli, lasi, muu lasi, sähkölaitteet ja vaarallinen jäte) sekajätteen seassa myös vaurioittaa polttolaitoksen laitteita ja aiheuttaa turhia kuljetuskustannuksia. Kaiken lisäksi sekajäte on taloyhtiölle ja siten myös asukkaalle kallein jätelaji, tätäkin kannattaa ajatella. Sekajätteen sekaan ei siis kannata laittaa kartonkia, paperia eikä energiajätettä. 

Kun lajittelet jätteesi, olet mukana kestävässä kehityksessä!

@Anu Koskela




keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Neuvojat muistelevat - Mitä tapahtuikaan viime vuonna?

Kurren potturasteilla bioskapeikko ja Kurre
Palaako pottu? -kampanja
Toimintavuoden kampanja oli nimeltään ”Palaako pottu?", jonka tarkoituksena oli tehostaa biojätteen lajittelua. Kampanja oli esillä neuvontakäynneillä ja tapahtumisssa kuten RSA-messuilla, Mahdollisuuksien torilla ja Markkinakadulla. Kampanjaan sisältyi myös kompostointineuvontaa ja ”Bioporukka”-tempaus, jossa kannustettiin naapuruksia yhteiskompostointiin tai yhteisen bioastian käyttöön.

Ympäristökasvatusta ja yhteistyötä
Kurre Kainuulainen vieraili Kajaanin perhekahviloissa ja Kuhmon seurakunnan lapsityön järjestämässä Lentuan luontoillassa ja päiväkodeissa (mm. Puolangan päiväkodit). 

Tuore ympäristökasvattaja
Potut porukassa
Anu esittelee lieroja lapsille
 

Päiväkoti Kasselin kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, mikä liittyi päiväkodin kestävän kehityksen (KEKE) ohjelmaan. Siihen on kirjattu jätehuoltoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet vuodeksi eteenpäin. Toteutus aloitettiin kesäkuussa tutustumalla Ekokymppiin ja Majasaaren jätekeskukseen. Elokuussa perustettiin matokompostori, ja päiväkodin roska-astiat tarroitettiin kuvallisilla lajitteluohjeilla ja aloitettiin metallin ja lasipakkausten keräys. Syyskuussa järjestettiin perheiden, päiväkodin ja Ekokympin yhteinen tapahtuma, Kurren potturastit. Päiväkodin pihalla oli toimintarasteja, jossa lapset ja vanhemmat pienensivät roskavuorta askartelemalla vanhasta uutta, lajittelemalla roskat ja kompostoimalla biojätteet. Kekevuosi jatkui lokakuun elinkaariteemalla ja loppuvuoden jätteen synnyn ehkäisyllä.

Neuvojat vierailivat Kajaanissa Lehtikankaan koululla, Lyseolla, Keskuskoululla, sairaalakoululla, Paltamon Korpitien kouluilla sekä Suomussalmen kirkonkylän koululla. Neuvonta sisälsi esityksiä Vichypullon elämästä, Tuikun tarinasta ja toiminnallisia tuokioita jätteen lajitteluun ja kestävään kehitykseen liittyen.

Kainuun ammattiopiston kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Eri koulutusaloille pidettiin useita luentoja ja lajittelutyöpajoja, ja lukuisia oppilasryhmiä kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen.

Kajaanin lukion kanssa tehtiin yhteistyötä Miniroskis -projektissa. Lukion kuvataideopiskelijat kuvittivat tarroja, joita liimattiin diabeetikoilta kerättyihin mittaliuskapurkkeihin. Projekti jatkuu vuoden 2017 puolelle. Lisäksi kuvataidelinjan opiskelijoille pidettiin luento kestävästä kehityksestä.

Maahanmuuttajille pidettiin useita luentoja jätehuollosta Kajaanin Monikassa (monikulttuurinen toimintakeskus). Jokavuotinen jätteiden lajittelu –päivä pidettiin Kainuun Opistolla. Maahanmuuttajia kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen ja Sotkamon lajitteluasemalle. Myös Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden henkilökunnalle pidettiin luento jätteiden lajittelusta. Neuvojat tekivät yhteistyötä Otanmäen vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. 

Jätekatosneuvontaa taloyhtiöissä

Jätekatosneuvontaa tehtiin Kajaanissa ja Kuhmossa. Asukkaat kokoontuivat oman jätekatoksen äärelle, jossa neuvojan kanssa havainnoitiin jätekatoksen siisteyttä ja kehittämiskohteita ja käytiin läpi jätteen lajitteluun liittyvät asiat. suuksissa. Myös isännöitsijäyritysten kanssa tehtiin yhteistyötä luennoimalla taloyhtiöiden hallitusten koulutustilaisuuksissa.

Muu yhteistyö
Yhteistyötä tehtiin eri kyläyhdistysten sekä 5E-kylät- ja Kuhmon Green Care -hankkeen kanssa. Luentoja pidettiin Suomussalmen kirkonkylällä sekä Ojanperän, Etelä-Kajaanin, Sapsoperän ja Suovaaran kyläyhdistyksessä. Nämä kyläyhdistysillat pidettiin useimmiten yhteistyössä Kainuun Nuotan jätevesihankkeen kanssa. Jätevesihankkeen kanssa yhteistyössä pidettiin myös luentoja kansalaisopistolla. Lisäksi Suomussalmen kunnan työntekijöille pidettiin maaliskuussa kestävän kehityksen koulutus.

Tapahtumat ja kilpailut
- RSA-Messut huhtikuussa
- Mahdollisuuksien tori toukokuussa
- Manamansalon ja Neittävän kyläyhdistysten tilaisuudet sekä mehutarjoilut lajitteluasemilla ja jätekeskuksessa kesäkuussa
- SOME-kesäkisa nuorille kesäkuussa
- Markkinakatu heinäkuussa
- Energiansäästöviikko lokakuussa
- Vanahiksen ekopäivä ja Entringin huussipäivä marraskuussa 






Tuikkujahti päättyi
Ekokympin järjestämä viides ja viimeinen Tuikkujahti päättyi tammikuun lopussa. Kisan 2015-16 voitti Puolankajärven koulun 2 A-luokka tuloksellaan 2 636 tuikkukuorta/ oppilas. Palkinnoksi voittajaluokka sai 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi kisassa sijoittui kajaanilaisen Pietari Brahen koulun / Lehtikankaan yksikön 5 A-luokka, joka palkittiin 200 euron rahapalkinnolla. Kolmas sija meni myös Pietari Brahen koululle / Soidinsuon yksikkö. Siellä 4 B-luokka saa 100 euron rahapalkinnon. Lisäksi muiden osallistujien kesken arvottiin 100 euron rahapalkinto, jonka voitti Teppanan koulun 2 B-luokka Kajaanista. Jokainen kilpailussa mukana ollut luokka sai osallistumisestaan diplomin, ja kaikkia osallistujia muistettiin Tuikkujahti-värikynäsetillä. Kainuussa Tuikkujahtiin osallistui 32 luokkaa ja 630 oppilasta, ja yhteensä tuikkuja kerättiin 448 177 kappaletta.

Painotuotteet

- Vuosikertomus 2015, 400 kpl
- Vuosikalenteri 2017, 51 000 kpl
- Kurren puuhavihko, 400 kpl
- Kurren muistipelikortit, 400 kpl
- Bioporukka-esite, 200 kpl
- Kompostointiopas, 500 kpl
- Yhteinen juttu, kompostointiopas, 1 000 kpl
- Yhteinen juttu, kodin lajitteluopas, 3 000 kpl

Vuosikalenteri 2016 jaettiin joulukuussa jokaiseen Kainuun talouteen ja useimpiin yrityksiin (yhteensä 43 671 kpl) sekä ulkopaikkakunnalla asuville kesämökkiläisille (6 094 kpl). Toiminta-alueen uusille kiinteistön omistajille lähetettiin jätehuollon tietopaketti, joka sisälsi mm. jätehuoltomääräykset, vuosikalenterin, organisaatioesitteen ja lajitteluohjeita.

Verkkoviestintä
Ekokympin verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti ja uutiskirje Ekoaviisi julkaistiin joka toinen kuukausi. Facebookin lisäksi muita somekanavia olivat Twitter, Instagram ja kaksi blogia sekä Snapchat. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin myös radiossa ja televisiossa.

Sisäinen tiedonkulku hoidettiin yhteisillä palavereilla ja sähköpostilla sekä hallinnon taukohuoneessa olevan fläppitaulun avulla. Hallinnon ja jätekeskuksen / lajitteluasemien välinen tiedonkulku hoidettiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostitse.

”Yhteinen juttu” - jätelaitosten neuvontayhteistyö
Itä-Suomessa kunnallisten jätelaitosten neuvonnassa on tehty yhteistyötä yli viisi vuotta. Ekokymppi liittyi neuvontayhteistyöhön viime kesänä. ”Yhteinen juttu” tuottaa asiakaslehteä, vuosikalenteria ym. neuvontamateriaalia. Yhteistyöryhmään kuuluvat jätelaitokset Ekokymppi, Jätekukko, Metsäsairila, Puhas, ja Ylä-Savon Jätehuolto.

Kesä ja lajitteluasemat. HUOM. ei kärpäsiä!
Kurre-kaunokainen: "On voita leivän molemmin puolin"
@Anu Koskela
@Sari Komulainen

tiistai 7. helmikuuta 2017

Jätehuolto toimivaksi taloyhtiöissä

Tutkimus selvittää ongelmat ja tarjoaa mallin niiden hoitamiseksi


Ekokympin taloyhtiötutkimus 2016-17 selvittää taloyhtiöiden jätehuollon ongelmakohtia. Tavoitteena on löytää malli, jonka avulla taloyhtiöt voivat tarttua ongelmiin ja parantaa jätehuoltoaan. Tutkimuksessa on mukana neljä kajaanilaista taloyhtiötä, joissa on yhteensä 82 asuntoa ja asukkaita noin 150. Tutkimuksessa katsastettiin taloyhtiöiden jätekatokset, mm. niiden siisteys, selkeys, valaistus ja jäteastioiden kunto. Jokaiseen jätekatokseen tehtiin kaksi sekajätteen koostumustutkimusta, toinen kevätkesällä ja toinen syksyllä. Lisäksi havainnoitiin jäteastioiden käyttöasteita. Näiden perusteella tehtiin laskelmia säästöistä, jos käyttöastetta seurattaisiin ja lajittelu tehtäisiin oikein.


Samalla kun sekajätepussit haettiin, tehtiin katsaus jätekatokseen.


Jokaiseen asuntoon lähetettiin lomakekysely, jossa kysyttiin mm. asukkaiden asenteita ja tietotasoa lajittelusta. Lisäksi kysyttiin, mitä jäteastioita asunnossa on. Myös vuokranantajille lähetettiin kyselylomake. Heiltä kysyttiin mm. sitä, ovatko he antaneet ohjeita vuokralaisille lajittelusta. 

Asukkaista koottiin myös tilastollista tietoa. Lisäksi on oltu yhteydessä isännöitsijöihin mm. osallistumalla taloyhtiön kokouksiin. 

Tulosten mukaan jätekatoksien yleinen kunto oli hyvä. Tosin joissakin katoksissa oli rikkinäisiä ja likaisia jäteastioita. Lisäksi roska-astioiden tarrat ja seinällä olevat kyltit eivät olleet yhteneväisiä ja osa tiedoista oli vanhentunut. 

Sekajätteen koostumustutkimuksessa oli sekajätteen seassa keskimäärin 20 % biojätettä. Asuntoihin jaettiin biojäteastiat ja biojätepusseja ensimmäisen sekajätetutkimuksen jälkeen, mutta tällä ei ollut vaikutusta. Toisessa tutkimuksessa saatiin sama tulos.

Roskapussien sisällöstä biojätettä oli keskimäärin 20 %

Jäteastioiden täyttöasteen seuranta ei ollut kunnossa kaikissa taloyhtiöissä. Jäteastiat haettiin vajaina ja tämä tarkoitti taloyhtiölle turhia maksuja. 

Lomakekyselyn vastausprosentti oli 49 % (40/82). Vastausten mukaan lajittelu sujui hyvin, vaikka kävi ilmi, että kaikilla ei ollut kaikkia tarvittavia jäteastioita asunnossaan. Rivien välistä saattoi siten lukea epävarmuutta ja tietämättömyyttä jäteasioissa. Vastaajista suurin osa oli omistajia, jotka itse asuivat taloissa. Vuokralaisia asui kyselyn aikana 18 asunnossa. Vuokranantajille suunnatussa kyselyssä tuli esille, että vuokralaisille annetaan ohjeita lajitteluun, mutta vastuu lajittelusta kuului heidän mielestään vuokralaiselle. 

Parannusehdotuksia

Jätekatoksen astioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Joillekin likainen astia voi olla este lajittelussa. 

Astioiden tarrat pitää yhtenäistää seinän kylttien kanssa yhtäpitäviksi, myös seinän kylttejä täytyy päivittää.

Tietoa lajittelusta ja sen merkityksestä pitää lisätä. Tässä asiassa vuokranantajat voisivat olla tiukempia. Lupaus jätteen lajittelusta voisi olla vuokrasopimuksen ehtona. Toki tutkimuksessa oli vuokralaisia, jotka lajittelivat jätteensä hyvin. 

Tiedottaminen taloyhtiön säästöistä lajittelun seurauksena voi myös olla keino lajittelun paranemiseen. 

Taloyhtiön yhteisöllisyyttä pitää pyrkiä lisäämään. Joissakin taloyhtiössä toimii jo aktiivisia asukkaita, jotka esimerkiksi vievät vanhusten keräämät metallit ja lasipakkaukset Rinki-ekopisteille. Taloaktiivien tehtävänä voisi olla myös jäteastioiden täyttymisen seuranta.

Tutkimuksessa ei tutkittu taloyhtiön ja muiden toimijoiden kuten isännöitsijän, jäteurakoitsijan, huoltoyhtiön ja Ekokympin yhteistyön toimivuutta. Tiedon puute tällä tasolla saattaa myös vaikuttaa asumisessa syntyvän jätteen lajitteluun. 

@Anu Koskela






perjantai 27. tammikuuta 2017

Ootko Sä Pönttö?

Pönttö, Purnukka ja Tölkki eivät kuulu sekajätteeseen


Ekokympin kampanjointi lajittelun puolesta jatkuu Kainuussa. Ootko sä Pönttö? - kampanjan tavoitteena on lisätä lasi- ja metallijätteen lajittelua ja kierrätystä. Taustalla on tiukentunut lainsäädäntö, jonka myötä lasin ja metallin lajitteluvelvoite on tulossa myös uusiin jätehuoltomääräyksiin.

Pönttö ja Purnukka eri paikkoihin
Lasimateriaalien lajittelussa on tärkeää pitää erillään pakkauslasit ja muu lasimateriaali kuten posliini ja keramiikka. Lasipakkaukset kuten hillopurkit kuuluvat RINKI-ekopisteelle. Sinne ei saa laittaa rikkoontuneita kahvikuppeja eikä juomalaseja, vaan ne on toimitettava lajitteluasemalle tai Entrinkiin.

Riikinvoiman ekovoimalaan menevän sekajätteen joukossa ei saa olla palamatonta jätettä kuten metallia ja lasia. Niistä tulee lisäkustannuksia, koska ne kuluttavat voimalan laitteistoja ja lisäävät tuhkan haitta-ainepitoisuuksia. Ekovoimala toimii sitä tehokkaammin, mitä tarkemmin jätteet on lajiteltu.

Sata turhaa rekkaa
Ekokymppi on tutkinut kainuulaisen sekajätteen koostumusta, ja tulosten mukaan väärää jätettä kuljetetaan ekovoimalaan yli 3,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että yhteensä 100 turhaa rekkakuormaa ajetaan vuosittain Kajaanista Leppävirralle. Kustannuksia syntyy väärän jätteen kuljettamisesta noin 200 000 euroa – kainuulaisen maksettaviksi.

Kierrätys säästää luonnonvaroja

Rahallisen hyödyn lisäksi lajittelu säästää luonnonvaroja. Metallijäte ja pakkauslasit päätyvät teollisuudelle uusioraaka-aineiksi, jolloin neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee. Kahvikupit, juomalasit, vessanpöntöt, keraamiset esineet ja peililasit hyödynnetään maanrakentamisessa Majasaaren jätekeskuksessa.

Ootko Sä Pönttö? -kampanja näkyy muun muassa tapahtumissa ja useilla sosiaalisen median kanavilla kuten Instagram, Twitter, Facebook ja Snapchat. Tykkää @ootkosapontto –sivua Facebookissa!

Aiemmin kaikenlainen lasimateriaali laitettiin samaan lasinkeräykseen ja Ekokymppi käytti tuon materiaalin maanrakennuksessa.



Nykyisin pakkauslasi on vietävä Rinki-ekopisteelle ja "muu lasi" kuten posliini, keramiikka, kristalli ja tasolasi lajitteluasemalle tai jätekeskukseen, "Muu lasi" käytetään maanrakennuksessa hyödyksi.

Ekopisteeltä pakkauslasi tuodaan välivarastoon jätekeskukseen, josta Rinki Oy hakee ne ja vie Englantiin uusiokäyttöön.

Lisätietoa lajittelusta www.ekokymppi.fi > kodin lajitteluopas


@Sari Komulainen